Kuningas kivessä - Kevin Crossley-Hollandin Arhur-trilogia

(c) Päivi Vinni, 2002
Englantilainen kirjailija, kuningas Arthurin tarinoiden tuntija ja runoilija
Kevin Crossley-Holland oli Helsingin kirjamessujen ja Tammen vieraana 24.-27.10. Hänet tunnetaan parhaiten useita palkintoja saaneesta kirjastaan Näkyjen kivi (The Seeing Stone, arvosteltu Legolas #23:ssa), joka kertoo vuoden 1200 tienoilla elävästä nuoresta Arthur-pojasta. Vaikka Näkyjen kivi on Crossley-Hollandin ensimmäinen oikea romaani, hän on aiemmin kirjoittanut seitsemän runokokoelmaa ja oopperalibrettoja, kääntänyt Beowulfin ja walesilaisen tarinasikermä Mabinogionin sekä kirjoittanut useita uudelleen kerrottujen kansantarinoiden kokoelmia. Arthur-trilogian toinen osa Ylityspaikalla (At the Crossing Places, arvostelu s. 48) ilmestyi tänä vuonna ja kolmas osa King of the Middle March on parhaillaan työn alla. Crossley-Hollandin vastikään suomennettu, trilogiaa täydentävä tietokirja Kuningas Arthur ja hänen ritarinsa (King Who Was and Will Be) on arvosteltu s. 55.

Kevin Crossley-Holland syntyi v. 1941. Hänen isänsä oli säveltäjä, ja Crossley-Holland muistelee lämpimästi, miten tämä kertoi iltaisin tarinoita walesilaisen harpun säestyksellä niin kuin bardit kauan sitten; välillä puhuen, välillä puhelaulaen. Vanhalla englannilla tapaa kutsutaan ”singan ond sechan - sing and say”, laulaa ja lausua. Suosikkitarinoita olivat ne, joissa kerrottiin kuningas Arthurista ja nuorena Crossley-Holland oli hyvin kiinnostunut historiasta. Hän ei lukenut paljoakaan, mutta keräili innoissaan fossiileja ja ruukunsirpaleita.

Oxfordissa Crossley-Holland opiskeli mm. anglosaksista kirjallisuutta ja innostui Beowulfista niin paljon, että ryhtyi kääntämään sitä. Valmistuttuaan hän työskenteli kustannusalalla. Ensimmäinen oma kirja oli lastenkirja Havelock the Dane, uudelleentulkinta keskiaikaisesta tarinasta. Sittemmin Crossley-Holland jätti työnsä kustannuspäällikkönä tutustuakseen myytteihin ja kirjoittaakseen Book of Norse Myth-kirjan. Matkan varrella hän on tehnyt myös käännöstöitä, luennoinut ja kirjoittanut.

Pienet hyvät lyhyet sanat

Arthur-trilogiaa on kiitelty sen kielestä. Crossley-Holland käyttää mielellään lyhyitä, yksinkertaisia sanoja ja tiiviitä lauseita jakaen tekstinsä välillä hyvinkin lyhyiksi luvuiksi. Useimmat englannin lyhyistä, terävistä, kovalta kuulostavista sanoista tulevat anglosaksista kun taas pehmeämmät, elämän perusasioihin liittyvät sanat periytyvät latinasta. Lyhyitä, kovia sanoja käytetään usein myös pohjoismaisissa myyteissä.

Säveltäjäisänsä tavoin Crossley-Holland uskoo, että niin tekstissä kuin musiikissakin hiljaisuus on yhtä tärkeää kuin sanat. Lyhyillä luvuilla hän haluaa rytmittää tekstiään, jakaa sen kertoviin ja pohtiviin osiin hieman kuin oopperassa. Pidemmät luvut ovat kertojan osia, resitatiivia, joissa kuvataan keskiaikaista elämää tai tapahtumaa (esimerkiksi joulua tai Halloweenia). Lyhyet luvut puolestaan ovat kuin aarioita, joissa päähenkilöt voivat pysähtyä ajattelemaan ja erittelemään tunteitaan. (Crossley-Holland halusi näet kirjaansa muutakin kuin toimintaa.) Osasyynä on myös televisio. Koska ohjelmat pilkotaan mainoksilla pieniksi pätkiksi, Crossley-Holland arveli lyhyellä keskittymiskyvyllä varustettujen nykylapsien pitävän tarinasta, joka muodostuu pienistä paloista.

Keskiajan lapset

Keskiajan ajankuva näyttelee suurta osaa Arthur-trilogiassa. Crossley-Holland halusi tutkia millaista oli elää lapsuutta ja nuoruutta keskiajalla. Mitään dokumentteja lasten elämästä ei tietenkään ole, joten hän hyödynsi taustatutkimuksissaan mm. keskiaikaisia käsikirjoituksia, musiikkia ja rakennuksia. Voidakseen luoda uskottavan kuvan keskiaikaisesta arjesta hän käytti myös apunaan useita asiantuntijoita. Hän saanut vaikutteita myös muista samaan aikakauteen sijoittuvista kirjoista kuten Karen Cushmanin Catherine, Called Birdy ja Cynthia Harnettin The Wool-Pack. Lapsuuden ja lasten elämän kuvaamisessa Crossley-Holland on myös käyttänyt runsaasti omia lapsuusmuistojaan ja hän arveleekin, että kirjojen eloisa tunnelma on peräisin juuri niistä.

Elämä keskiajalla oli monissa suhteissa vaikeampaa kuin nykyisin. Rahvaanlasten oli tehtävä pienestä asti työtä pelloilla, ja melkein kaikki kärsivät kylmästä, nälästä ja taudeista. Koska keski-ikä oli vain reilut 30 vuotta, 12-vuotias katsottiin jo melkein täysi-ikäiseksi. Niinpä nuori Arthurkin joutuu muun muassa osallistumaan oikeudenkäyntiin täysivaltaisena lautamiehenä. Crossley-Holland arvelee lasten olleen vaikeista olosuhteista huolimatta kuitenkin hyvin paljolti samanlaisia kuin nykyään. Arthurin elämään kuuluu ystäviä ja ihastuksia, iloa, surua, onnistumisia ja pettymyksiä, sisarkateutta, vanhempien ankaruutta sekä huolta omasta pärjäämisestä ja tulevaisuudesta. Toisaalta keskiajalla eläminen saattoi olla helpompaakin kuin nykyisin, sillä elämänmeno oli varmasti vähemmän kiireistä ja helpommin ennakoitavaa.

Kuten monien hyvin tarinoiden, myös Arthur-trilogian ytimenä on kasvutarina, oman identiteetin etsiminen, oman paikan ja oman suunnan löytäminen. Arthur joutuu miettimään omaa itseään ja muita ihmisiä, ympäröivää maailmaa ja suhdettaan muihin ihmisiin sekä ympäristöön. Tätä teemaa kuvaa myös toisen kirjan nimi Ylityspaikalla, jossa Arthur on monessakin suhteessa kahden maailman välissä; hän on murrosiässä, ei enää lapsi mutta ei vielä oikein aikuinenkaan. Menneisyyden salaisuuksien paljastuessa hänen perhesuhteensa ja tulevaisuudensuunnitelmansa muuttuvat. Hän joutuu lähtemään lapsuudenkodistaan maailmalle ja pian myös kotimaastaan ristiretkelle kauas Jerusalemiin.

Tarinaperinne jatkuu jatkumistaan

Arthur-trilogian toinen teema ovat Kuningas Arthurin tarinat, joita Crossley-Holland on tutkinut laajalti. Pääasialliseksi lähteekseen hän mainitsee 1400-luvun puolivälissä kirjoitetun Sir Thomas Maloryn Le Morte d'Arthurin. Crossley-Holland haluaa kuitenkin muistuttaa, että Pyöreän pöydän tarinoita kirjoitettiin ja kerrottiin keskiajalla seitsemällätoista eri kielellä useissa eri maissa ja erilaisina toisistaan runsaastikin poikkeavina versioina. Hän halusi sijoittaa päähenkilönsä vuoteen 1200 juuri siksi, että myöhempänä aikana Arthurin tarinat olisi tunnettu. Ne alkoivat syntyä Euroopassa juuri niihin aikoihin mutta vuonna 1200 tuskin kukaan oli vielä kuullut niistä. Toki Geoffrey of Monmouth, Marie de France ja Chrétien de Troyes loivat omat teoksensa 1100-luvun lopulla (Arthur de Caldicot tapaa Marie de Francen Ylityspaikalla-kirjassa), mutta suurempaan suosioon runoelmat nousivat 1200-luvulla Saksassa Wolfram von Echenbachin ja Gottfried von Strassbourgin käsissä, Ranskassa Vulgate-kokoelman muodossa ja Englannissa Sir Gawain and the Green Knightin myötä.

Moderneista tulkinnoista parhaimpana Crossley-Holland  pitää T.H. Whiten Sword in the Stone -kirjaa. Hän arvostaa myös Marion Zimmer Bradleyn Avalonin usvat -kirjan naisnäkökulmaa, koska Pyöreän pöydän tarinoita pidetään usein hyvin miesvaltaisina kertomuksina, joissa ei muuta tehdäkään kuin taistellaan ja ratsastetaan seikkailuihin. Tosiasiassa naiset olivat hyvin tärkeä osa keskiaikaista yhteiskuntaa ja Crossley-Holland sanookin yrittäneensä pitää huolta siitä, että hänen Arthur-trilogiassaan esiintyy vahvoja naishahmoja eri ikä- ja yhteiskuntaluokista. Hän kokee saaneensa vaikutteita moderneista versioista korkeintaan kuvatessaan T. H. Whiten tavoin Merlinin Arthurin opettajaksi ja ohjaajaksi. Merlin-velhon tehtävänä on valmistaa nuorta kuningasta hallitsemiseen ja vastuunkantamiseen, Caldicotin Arthuria perheen vanha ystävä Merlin opettaa aikuistumaan antamalla hänelle laavalasikiven. 

Kuningas kivessä

Näkyjen kivi näyttää Caldicotin Arthurille kohtauksia kuningas Arthurin elämästä ja Pyöreän pöydän ritarien seikkailuista. Pian nuori Arthur huomaa, että usein hänen näkemänsä tapahtumat heijastavat hänen omaa elämäänsä, tai toisin päin. Tarinat eivät kuitenkaan täysin vastaa Arthur-pojan elämää, vaan hän näkee heijastumia omista toiveistaan, peloistaan, rakkaudestaan ja kunnianhimostaan.

Crossley-Hollandin mukaan kivi annetaan Arthurille nimenomaan opetukseksi, koska ritaritarinoissa hän saa nähdä koko inhimillisen elämän kirjon; ihmiset panemassa parastaan hengellisessä kilvoittelussa, moraalisessa ja fyysisessä rohkeudessa ja uskollisuudessa, tekemässä valintoja sekä tuntemassa tekojensa seuraukset. Toisaalta niissä nähdään myös ihmisiä pahimmillaan: mustasukkaisuutta, vihaa ja kateutta. Saman Crossley-Holland haluaa näyttää myös lukijoille, sillä hänen mielestään todellinen taide paitsi viihdyttää myös opettaa. Opetus ei välttämättä ole taiteessa päällimmäisenä, mutta silti se vaikuttaa meihin ja rikastuttaa elämäämme. Olennaista on, etteivät Pyöreän pöydän tarinatkaan ole vain kauniita, värikylläisiä, mielikuvitusrikkaita ja viihdyttäviä seikkailutarinoita vaan myös monimuotoisia ihmisluonteen ja inhimillisen käyttäytymisen kuvauksia.

Crossley-Hollandin mukaan myös ritaritarinoissa on usein kyse kasvamisesta ja oman identiteetin etsimisestä. Ritarit pyrkivät parhaansa mukaan noudattamaan ritarihyveitä, jotka kertovat, kuinka olla hyvä ja uskollinen toveri miehille ja kuinka naisia tulee kohdella ystävyydessä ja rakkaudessa. Kaikkein syvimmällä ritarihyveissä on hengellinen kilvoittelu, jota edustaa Graalin maljan etsintäretki. Jotkut onnistuvat paremmin, toiset heikommin, mutta kaikki kuitenkin pyrkivät parempaan. Kuningas Arthurin tarinoiden perimmäisenä ytimenä onkin unelma Camelotista, onnellisesta, oikeudenmukaisesta ja hyvinvoivasta valtakunnasta.

Kaikenikäisille

Kuten edellä olevasta voi päätellä, Arthur-trilogiaa ei ole suunnattu erityisesti lapsille, vaikka se lapsen elämää kuvaakin. Crossley-Holland on halunnut luoda kirjaansa useampia tasoja, joten mukana on vakavampiakin teemoja kuten yhteiskunnallinen epätasa-arvo, uskontojen väliset ristiriidat, tai se, miten ihmiset ottavat oikeuden omiin käsiinsä, kun valtakunnasta puuttuu vahva johtaja. Crossley-Holland ei kuitenkaan ole kovin innostunut siitä, että hänen kirjaansa Yhdysvalloissa markkinoidaan cross-over-kirjana (kirja joka on suunnattu sekä lapsille että aikuisille) ja kahtena eri painoksena, joista toinen on aikuisia, toinen lapsia varten. Hänestä kaikki todella hyvät lastenkirjat ovat aina kiinnostaneet myös aikuisia.

Sinne ja takaisin (Spoilereita!)

Sarjan kolmannessa, vielä työn alla olevassa osassa King of the Middle March Arthur de Caldicot lähtee ristiretkelle. Kyseessä on surullisenkuuluisa neljäs ristiretki, joka muuttuu verilöylyksi, kun maksaakseen venetsialaisille kuljetuksesta ristiretkeläiset ryöstelevät Kroatian rannikon kaupunkeja ja lopulta hävittävät Konstantinopolin. Crossley-Holland arvelee, että Arthur varmastikin kyseenalaistaa tekojen oikeutuksen ja kauhistuu sitä, miten helposti ihmishenkiä haaskataan. Lopulta hän kuitenkin palaa kartanoonsa Catmoleen. Toisen kirjan lopussa Arthurille valkeni, että Catmole on hänen Camelotinsa, joten sinne palattuaan hänen on ratkaistava, millainen hänen unelmansa Camelotista on ja mitä hän voi tehdä lähipiirinsä ihmisten hyväksi? ”Tapahtumien on myös jollain tavoin heijastettava kuningas Arthurin tarinaa, joka kolmannessa kirjassa on edennyt Pyöreän pöydän hajaantumiseen ja Camelotin luhistumiseen. Loppuun voi liittyä myös ajatus nukkuvan kuninkaan heräämisestä”, Crossley-Holland miettii.

Entä Gatty?

Alunperin Niisku-nimisestä sivuhahmoksi tarkoitetusta pojasta kehittynyt maalaistyttö Gatty on herättänyt niin lukijoiden kuin Crossley-Hollandin itsensäkin mielenkiinnon. Arthur ja Gatty ovat ystävyksiä yli säätyrajojen, mikä aiheuttaa välillä hankaluuksia ja saa Arthurin miettimään maailman epätasa-arvoisuutta. Kunhan Arthur-trilogia valmistuu, Crossley-Holland aikoo ryhtyä kirjoittamaan Gattysta voidakseen selvittää, millaisia mahdollisuuksia 15-vuotiaalla rahvaantytöllä oli keskiajalla päästä pois peltotöistä, nälästä ja kurjuudesta. Hän haluaisi lähettää Jerusalemiin kävelemisestä haaveilleen Gattyn matkalle, jonka tapahtumat Arthur sitten jälkeenpäin kirjaa muistiin. Lukijoiden kysymyksiin Arthurin ja Gattyn avioliitosta Crossley-Holland sanoo voivansa vastata saatuaan kirjan valmiiksi, mutta hän muistuttaa, että kuten trilogian toisessa osassa paljastuu, todellisuudessa Arthur ja Gatty ovat verenperinnöltään lähempänä toisiaan kuin alunperin näyttää, vaikka Arthurilla onkin kasvatuksensa tuomat edut puolellaan.

Kultahiekan kosketus

Vaikka Crossley-Holland opiskeli Oxfordissa samaa alaa kuin Tolkien opetti, he eivät koskaan tavanneet. Tolkien jäi eläkkeelle samana vuonna kuin Crossley-Holland aloitti opintonsa. Kääntäessään Beowulfia ja muita runoja Crossley-Holland sai kuitenkin Tolkienilta hyvin kannustavia kirjeitä. "Ehkä minuunkin tarttui ripaus kultahiekkaa tässä melkein-kohtaamisessa", Crossley-Holland muistelee lämpimästi. Hänen mukaansa Tolkienin ansiota on muun muassa se, miten Beowulf-runoelmaan nykyään suhtaudutaan ja kuinka sitä tutkitaan. Ennen Beowulf: The Monster and the Critics -esseetä sitä pidettiin kiinnostavana vain kirjallisuustieteellisesti, mutta Tolkien näytti, miten upea ja mielenkiintoinen runo se on.

Eräässä toisessa haastattelussa Crossley-Holland on nimennyt Tarun sormusten herrasta lempikirjakseen ja hän arvostaa Tolkienin huikeaa mielikuvitusta ja tarinankerrontataitoa. Tolkien on paljon velkaa luoteis-Euroopan kirjallisuudelle - saagoille, myyteille, edda-runoille ja sankarirunoelmille - mutta Crossley-Hollandin mielestä yhtä tärkeitä ovat Tolkienin kertojantaidot ja näkemys, joiden ansiosta mestarillisessa tarinasikermässä on runsaasti inhimillistä lämpöä, mielikuvitusta ja iloa.

Bibliografia:

Havelock the Dane
Book of Norse Myth
British Folk Tales
The Green Children (oopperalibretto)
The Wildman (oopperalibretto)
The Wuffings (näytelmä)
Selected Poems (koottu seitsemästä runokirjasta)
King Who Was And Will Be
The Old Stories
Storm (novelli, sai Carnegie mitalin -85)
Tales from the Old World
The Seeing Stone
At the Crossing Places

Lähteet
:
Kevin Crossley-Holland: Näkyjen kivi, Ylityspaikalla, Kuningas Arthur ja hänen ritarinsa
Kevin Crossley-Holland: Lehdistötilaisuus, haastattelu ja kunniavieraspuhe Helsingin kirjamessuilla 24.-27.10.2002
Leena Peltonen: Kaikkien aikojen kuningas (Aikakone 2/93)
Claire Armitstead: Arthur Reborn – haastattelu 29.9.2001
Louisa Pearson: An Interview with Kevin Crossley-Holland 8.2.2002
www.achuka.co.uk/guests/kchint.htm
www.scholastic.com