11.-12.2.06
Kurssin vetää kokenut koiraharrastaja, luonnetestituomari sekä useiden palveuskoiralajien tuomari Jorma Lankinen
Kurssi antaa jokaiselle koiraharrastajalle paljon tietoa ja vinkkejä koiran kouluttamisesta, koiran vieteistä ja käyttäytymisestä.
Kurssi sopii kaikille koiran koulutustoiminnasta kiinnostuneille henkilöille, ilman jäsenyys tai harrastusvaatimuksia.Koirankouluttajakurssi on koulutusohjaajakurssin 1-osa. Kurssilla käsitellään mm.:
- koiran fyysiset ominaisuudet
- luonne ja käyttäytyminen
- koiran oppimisteoria
- koiran kotikasvatus ja koulutus
- palvelus- ja pelastuskoirakoelajit
- koekäytäntö- kennelorganisaatio
Lauantai aamu ja herätyskello soi 6.30. Onneksi oli mieluinen päivä tulossa, joten eipä haitannut. Olinkin sitten innokkaana lähes puolituntia etuajassa paikalla. Osa tuli melkein saman verran myöhässä ja koulutus alkoi vasta sitten. Sinänsä hyvä kun ehtisin huomaaman ettei muistiinpanoja varten varattu kynäni suostunutkaan toimimaan (aggrrr !!)......ehdin hommata uuden tilalle. Paikalla oli 34 "oppilasta". Ulkona pari astetta pakkasta, kirkas taivas ja aurinko paistoi. Sitten kurssi alkoi. Lankinen jakoi kaikille oman "Koirankouluttajakurssin koulutusohjeen" ja mainitsi ettei omia muistiinpanoja välttämättä tarvita vaan kaikki löytyy oheisesta kirjasesta. Silti sain aikaan monta sivua tekstiä.. Päivän aikana vietettiin muutama pieni tauko ja yksi pitempi tauko ruokailua varten. Asiasisältö oli kyllä niin mielenkiintoinen (vaikkakin paljon jo tuttuakin asiaa) että päivä sujui varsin nopeasti. Lisäksi osallistujien omat kysymykset ja kokemukset toivat lisäväriä päivään. Näitä jaksaisin kuunnella loputtomasti.
Ensin käytiin läpi koiran anatomiaa, luustoa, lihaksia ja elimiä. Useat sairaudet vaikuttavat koiran käyttäytymiseen ja siksi on hyvä tietää mihin elimiin tietyt oireet voivat liittyä. Esimerkiksi kilpirauhasella on tärkeä osuus koiran aineenvaihdunnassa ja tätä kautta se vaikuttaa yksilön vireystilaan. Kilpirauhasen vajaatoimintaa esiintyy monilla koiraroduilla. Vajaatoiminnan oireita ovat mm. aineenvaihdunnan hidastumisesta johtuva lihominen, aktiviteetin aleneminen, erilaiset iho- ja karvaongelmat sekä lisääntymisongelmat. Mikään oireista ei ole yksiselitteisesti tulkittavissa kilpirauhasen vajaatoimnnan aiheuttamaksi sillä samanalaisia oireita esiintyy myös muissa sairauksissa. Verikokeilla pystytään kuitenkin toteamaan vajaatoimnnan olemassaoloa. Ylitoiminta aiheuttaa päinvastaisia oireita kuten ylivilkkautta.
Aistit: tunto-, näkö-, kuulo-, haju- sekä tasapaino. Tärkein aisti on haju, joka on ylivoimaisesti parhaiten kehittynyt verrattuna useimpiin muihin eläinlajehin.
Eleet, ilmeet ja ääntely: Koiran korvien ja hännän asento, silmien muoto, huulien ja suupielien liikkeet sekä ääntely kertovat sen lajitovereille tarkasti kunkin yksilön mielentilan ja aikeet. Koirat kommunikoivat keskenän äänen, eleiden ja ilmeiden välityksellä. Koiran kanssa elävän ihmisen on opeteltava tulkitsemaan sen eleitä ja ääntelyä. Selkeimmin koiran tunnetilan voi tulkita sen hännän asennossa. Korkealla kennettu häntä kertoo itsevarmuudesta, kun taas takajalkojen väliin vedetty häntä merkitsee pelkoa. Hännän heiluttaminen sivusuunnassa on ystävällisyyden merkki, mutta voimakas jäykkä ylhäällä oleva häntä joka myös saattaa hieman heilua sivuttain on uhkaus. Jos koiralla on häntä korkealla jäykkänä ja kaarella selän päällä on sen selkäkavat myös yleensä pystyssä. Tällainen elekieli lisää uhkavaikutelmaa saaden koiran näyttämän uhkaavalta ja suuremmalta. Koira lisää vielä uhkakuvaa liikkumalla hyvin jäykin ja hitain liikkein. Uhkaavan koiran korvat ovat suoraan eteenpäin suuntautuneet ja se katsoo avoimin silmin suoraan vastustajaan silmiin. Kun vieras koira käyttäytyy tällä tavalla on syytä pysähtyä ja kääntää katse pois koirasta, koska näin käyttyvä koira vaatii lähestyjää alistumaan ja on valmis voimakeinojakin käyttäen puolustamaan reviiriään tai omistajaansa.
"Koirankouluttaja Kaisa Hilskan luennolta opittua samasta aiheesta: Katukulttuurimme ei mitenkään suosi koirien kohtaamisia. Suorilla teillä kohdatessa koirat eivät pysty hyödyntämään elekieltään koska omistajat vain kulkevat kohti näistä välittämättä. Jos vieraat koirat kohtaisivat vapaana esim. pellolla, yleensä lähestyttäessä tehtäisiin suuri kaarros kauempaa toisen ympäri ja sitten palattaisiin pienemmin kaarroksiin varovasti tutkimaan lähemmin kaveria. Tätähän ei pystytyä tekemään katukohtaamisissa ja kun koirat viestittävät esim. maahan mennen toiselle (tutun tapaamisessa voi olla leikkiä) tai tuijottaen, että nyt tarvitaan enemmän aikaa ja tilaa kohtaamiseen. Omistajat tästä huolimatta vain kulkevat kohti.. Ei siis ole mitenkään ihme, että tässä kohti voi ärähdys tulla kun ollaan kohdalla koska näistä eleistä ei olla välitetty. Eli koira yrittää ensin omilla viesteillään tehdä asian selväksi mutta kun se ei auta niin sitten voi tulla nämä muut vähän huonommat keinot esiin".
Koiran luonne ja vietit: Lauma-, sukupuoli-, ravinnon hankinta-, puolustus- ja itsepuolustusvietit ovat koiran sisäsyntyinen, perinnöllinen käyttäytymismallisto. Vietit edesauttavat koiraa säilymään hengissä joko yksilönä tai lajina. Eri yksilöillä eri vahvuisia ja ilmenevät eri tavoin.
Koiran luonteen ominaisuudet:
1. Tempperamentti: vilkkaus, kyky havaita ja reagoida
2. Kovuus: kyky muistaa tai unohtaa epämiellyttävät asiat
3. Terävyys: koiran luontainen kyky vastustaa aggressiivisesti kokemaansa uhkaa
4. Taisteluhalu: luontainen taipumus nauttia lihasten ja leukojen käytöstä
5. Luoksepäästävyys: koiran kyky hyväksyä vieraita ihmisiä
6. Puolustushalu: koiran luontainen taipumus puolustaa itseään tai laumanjäsentä
7. Toimintakyky: koiran kyky toimia itsenäisesti kokemastaan pelosta huolimatta
8. Hermorakenne: koiran kyky palautua ja hallita käyttäytymistään vaihtelevissa ja vieraissa olosuhteissa. Kyky sietää kovia ja äkillisiä ääniä (laukaus).
Viimeksi mainittu on kaikista tärkein ominaisuus.
Käyttäytyminen: Koira on laumaeläin, jonka luontaista käyttäytymistä ohjaavat esivanhemmilta geeneissä perityt tavat pyrkiä tyydyttämään aktivoituneet vietit. Näiden perittyjen käyttäytymismallien lisäksi koira oppii erilaisia käyttäytymismalleja koko elämänsä ajan, ensin emältään ja tämän jälkeen muilta koirilta joiden kanssa se elää. Kotikasvatuksen ja koulutuksen tarkoituksena on opettaa koiralle sellaisia ihmisen toivomia ja hyväksymiä käyttäytymismalleja joita koiralla ei luontaisesti ole.
Käytiin läpi koiran oppimisteoriat ja koulutusta: Koira pystyy ehdollistumaan vain peräkkäisiin tapahtumiin. Päällekkäiset toiminnot eivät johda oppimiseen. Koiran alistuminen ei ole koulutuspäämäärä vaan koiran aktiivisuus. Kaikessa koiran koulutuksessa toiminnan tulee olla peräkkäistä eli äsyke, toiminta, palkkio. Mikäli ärsyke ja toiminta vaihtelevat paikkaa ei oppimista tapahdu ja mikäli tällöin ennenaikaisesta toiminnasta rangaistaan on seurauksena vain alistuminen eikä tällöinkään koira opi mitään.
Vahvistaminen ja palkitseminen: Koiran koulutuksessa vahvistamisella tarkoitetaan tapahtuvan toiminnan vahvistamista. Vahvistaminen tapahtuu aina kesken suorituksen, joten sitä ei voi eikä saa olla valmiissa liikesuorituksessa. Vahvistamisen tulee loppua koiran opittua liikkeen, muutoin koira mieltää vahvistamisen osaksi tapahtumaketjua. Palkitseminen tapahtuu aina tapahtumaketjun loputtua = valmis toiminta tuottaa koiralle mielihyvää palkkion muodossa. Palkitsemisesta ei saa milloinkaan kokonaan luopua, vaan sen ajankohtaa ja määrää voidaan ja tulee vaihdella.
Pakote: Pakotteen määrä ja vahvuus tulee aina suhteuttaa koiran virhekäyttäytymisen ja luonteen mukaan. Pakotteen päämäärä ei ole koiran alistuminen vaan oikea toiminta. Alistumalla ei saada koiraa tekemään töitä. Pakotetta käytetään vain virheellisten liikesuoritusten korjaukseen. Kun koiralle opetetaan uutta asiaa ei pakotteita juurikaan käytetä.
Koiran motivaatio: Koiran motivaation eli työskentelyhaluun vaikuttavat tekijät: / yhteinen kieli, koira ja ohjaaja ymmärtävät toisiaan / koiran kunto / selkeät koulutusmenetelmät / johdonmukaisuus / oikeudenmukaisuus/harjoituskissa eteneminen / koiran kokemuspohja (aikaisemmat negatiiviset kokemukset) / kouluttajan taso (ohjaajan tieto, taito, kokemus)/ Koiran mielikuvan käskyn jälkeisen tapahtumaketjun palkitsevuudessa.
Sunnuntai: Aamulla taas aikainen herätys. Ei ihan loistavalta tuntunut kun sunnuntainakin piti herätä kellon pärinään.. Reippaasti kuitenkin matkaan. Ajoissa jälleen paikalla. Loppukoe oli jo mielessäni ja mietin minkämoinen se voisikaan olla ja toivoin samalla koko ajan ettei semmoista olisikaan. Jorma varmaan tarkoitti että käydään eri kilpailukokeita läpi. Ja niitähän kyllä käytiinkin mutta silti oli myös se tämän kurssin loppukoe. Läpihän se meni ja hieno todistus jäi muistoksi. Ei se mikään paha ollutkaan - tiedoksi vain:)
Tapakasvatus: Aloitetaan pennun ollessa n. 8 vk. ikäinen. Tapakasvatuksella koiralle opetetaan ne käyttätytymismallit joita sen halutaan noudattavan koko elämänsä ajan. Tapakasvatuksen perusasioita on selvittää pennulle sen paikka laumassa. Perusta tottelevaisuuskoulutukselle. Yhdistyksissä penturinki.
Annetaan pennulle kuitenkin lapsuus, joten ei liian innokasta kouluttamista josta olisi seurauksena kyllästyminen.
Ohjaaja tutustuu koiraansa: luonne ja viettirakenne. Ohjaaja ja koira oppivat "lukemaan" toisiaan. Ohjaajan ja koiran suhde kehittyy oikein. Molemminpuolinen luottamus, arvostus ja kunnioitus. Muista myös koiran oikeudet.
Mitä hyötyä koulutuksesta: Kotikasvatus=oikeat käyttäytymismallit. Palvelus- ja pelastuskoirakokeet. Palveluskoiratoiminta harrastuksena. Hyötytarkoitus: viranomaisten apuna, vammaisten apuvälineinä, paimenkoirat, pelastuskoira ym. Palvelus- ja pelastuskoirat vapautuvat verosta.
Tapakasvastus, kotikasvatus: Välttämätön kaikille ihmisen kanssa eläville koirille. Helpottaa yhteiselämää. Lisää lauman yhteenkuuluvuutta. Selvittää koiralle laumajärjestys. Yhteiskunnan vaatimus.
Tottelevaisuuskoulutus: Aloitetaan kun koira 8-12 kk. Alkuopetus koiran kanssa kahden kesken. Kolutuskentällä koulutetaan aluksi ensisijaisesti ohjaajaa. Koutustilanteet lyhyitä, täsmällisiä, ripeitä ja inostuneita.
Tottelevaisuusliikkeet: Vapaana seuraaminen, henkilöryhmä ja laukaukset. Liikkeestä istuminen. Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo. Tasamaan nouto. Hyppynouto. Estenouto. Eteen lähettäminen. Paikallaolo. Liikkeet alkavat ja päättyvät perusasentoon. Liikkeiden suoritusohjeet Palveluskoirakoe-ohjekirjassa. Noudoissa käytetään puista noutoesinettä. Vapaahypyssä koira ei saa koskettaa telineeseen. Myös paikallaolossa koira kuulee laukaukset.
Käytiin läpi eri paleluskoirakoelajeja: Käyttäytymiskoe, johon kaikki saavat osallistua, on esikoe muihin koelajeihin. Jälki-, haku, viesti-, etsintä-, suojelu-, pelastuskoirakoe ja valjakkohiihto. Näiden lisäksi luonnetesti, johon kaikki (rek. + rok) saavat osallistua.
Kokeeseen osallistujan vastuu: Koiraohjaaja on itse vastuussa koiran aiheuttamista vahingoista sekä kokeissa että harjoituksissa. Samoin ohjaajan vastuulla ovat kaikki koiralle aiheutuneet vahingot. Maastossa tai tottelevaisuuskentällä koiralle sattuneet liukastumiset tai muut vahingot on ohjaajan vastuulla. Ainoastaan silloin jos kokeessa tai harjoituksessa sattunut vahinko on järjestäjän aiheuttama vastaa järjestävän yhdistyksen vastuuvakuutus koiran hoitokulut (esim. A-teline on niin huonokuntoinen, että se romahtaa koiran alla). Mikäli koira puree kokeessa tuomaria tai muuta toimihenkilöä seuraa siitä heti kokeen keskeytys ja tulos hylätään lisäksi kokeesta vastaavan tuomaari esittää SPKL:n hallitukselle koiran asettamista kilpailukieltoon. Mikäli koira puree jotakin muuta henkilöä koepaikalla on koiran ohjaaja vastuussa siitä samoin kuin kaikkialla muuallakin ja muissa tilanteissa. Mikäli koira tappelee toisen kokeeseen osallistuvan koiran kanssa koesuorin tuksen aikana keskeytetään sen suoritus ja tulos hylätään. Jos koira tappelee muussa tilanteessa koepaikalla vastaa koiran ohjaaja siitä samoin kuin muualla ja muussa tilanteessa.
Käyttäytyminen koepaikalla: Muista, että koepaikalla edustat aina myös yhdistystäsi. Noudata järjestäjän antamia ohjeita ja määräyksiä. Noudata aikataulua ja ole suorituspaikoilla ajoissa. Noudata tuomarin antamia ohjeita "mukisematta". Kuuntele tuomarin antama arvostelu ilman kommentteja. Kiitä arvostelusta vaikka se ei olisikaan sinulle mieleinen. Älä arvostele ja kritisoi järjestelyjä muiden osallistujien kanssa vaan kerro puutteista suoraan järjestäjälle.