Ma 2.2.2009 klo 20.30 Luento laumanohtajohtajuudesta. Miten olla koiralle luotettava laumanjohtaja, oikeudenmukainen omistaja ja pätevä pomo? Miten johtajuus vaikuttaa jokaisen koiranomistajan arkeen?   

Järj. Johanna Tammiala /Koirakoulu.net

Vapaasti itselle koottuna eli tässä ei ole läheskään koko luennon anti. Olen kirjannut hypellen vain tiettyjä kohtia ja niitä vapaasti omalta osaltani tulkinnut. Omaa tulkintaa on myös se, että kun kaikki koirat ja omistajat ovat erilaisia niin pitää harkita miltä osin mikäkin käytös liittyy johtajuuteen (vai mistä johtuu) ja jos näissä on ongelmia edes alkavia tulisi niihin puuttua mahdollisimman pian, jottei niistä isompia tulisikaan. Aina on helpompi ennakoida kun yrittää muutta jo syntynyttä väärää käyttäyttymistä. Eli kun pennusta asti toimii oikeudenmukaisesti, järjestelmällisesti ja rauhallisesti niin "hedelmät" taatusti korjataan myöhemmin moninkertaisina. Niin johtajuuden kun muunkin käytöksen osalta.

Ja se mikä tekee näistä luennoista eityisen mielenkiintoisen on osanottajien omat kokemukset, kysymykset ja niihin vastaukset. Erilaisia koiria ja erilaisia ihmisiä. Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa joka toimisi kaikille samanlailla. Se miten tiukasti pitää "johtajuudessta" kiinni ja toimii sitä ylläpitävästi riippuu tieysti jokaisesta itsestään. Minkä kukakin kokee ongelmaksi ja mitä ei. Koiratkin ovat erilaisia ja toiset tarvitsevat tiukempaa otetta kuin toiset. Tärkeintä mielestäni on tasapainoinen yhdessäolo ilman että siitä aiheutuu haittaa tai vaaraa myöskään muille.

Koira erottaa lapset aikuisesta, siksi suhde niihin ei ole hierarginen siinä mielessä että lasten tulisi olla niiden yläpuolella. Koira erottaa jopa teini-ikäisen vielä lapseksi - ehkä hjusta. Koira pitää niitä pentuina ja voi sallia niiltä enemmän. Voi myös suojella jolloin esim. lenkkikäyttäytyminen voi olla puolustavaa. Lapsella ei ole samaa auktoriteettiä kuin aikuisella, joten yleensä tottelevat huonommin lapsia. On sitten tietysti laumanjotajan eli aikuisen tehtävä turvata kummankin niin lapsen kuin koiran oikeudenmukainen kohtelu. Myös lasta tulee opettaa miten koiran kanssa ollaan eikä pelkästään komentaa koiraa!

Jos koira ei pidä perheen aikuisia laumanjohtajana ovat ongelmat suurempia myös lasten kohdalla. Johtajan "pentuja" yleensä suojellaan ja niiltä siedetään enemmän. Kun taas muita voidaan kohdella huonommin.

- Koirien hierargia ei ole selvä nokkimisjärjestys. Johtaja on yleensä naaras + uros ja muut lähes tasa-arvoisia. Urosten ja narttujen hierargia on erilaisiata. Päasiassa uros uskoo narttua.

- Toinen koira kannatta hankkia vasta kun ensimmäinen on hyvin koulutettu. Yleensä tulee kuitenkin takapakkia.

Lenkillä yleensä edenpänä kulkeva on johtaja, joka aloittaa rähinän ja toinen lähtee siihen heti mukaan.

Hierargia elää koko ajan. 

Arvojärjestykseen vaikuttavat:

o IKÄ / sukukypsyyden ja murrosiän jälkeen (n. 2 v) Jos perheessä iäkäs koira pitää sen vointia seurata jotteivät nuoremmat haasta tappelemaan. Hyvinvointi ja terveys ratkaisevat herargiassa. 

o HEDELMÄLLISYYS / Villilaumassa lisääntymisoikeus vain hierargian korkeimmalla nartulla. Kotikoirilla pentuja saava on korkeammalla ja hierargia palautuu pentujen lähdettyä. Ihmisen on suojattava tilanne jottei synny ikäviä tilanteita (muut voivat jopa tappaa alempiarvoisen pennut).

o TAIDOT / Mitä lisäarvoa antaa laumalle esim. metsästystaito ja henkiset taidot ansaitaan laumanjohtanmistaidoilla => paras kyky johtaa laumaa niin kauan kun laumalla menee hyvin => kaikki ok, jos tapppelua => huono johtaja. Miten rauhallisessa mielessä muiden jännitteet selvitetään. Tappeluiden estäminen kuuluu vähän kaikille.

Koirien omistajat eivät voi vaikuttaa koirien laumajärjestykseen. Tappeluiden välttämiseen voidaan osallistua.

MITEN PÄÄSTÄÄN LAUMANJOHTAJAKSI ?

"Virka joka on ansaittava!"

Pentu tarkkailee käyttäydytäänkö kuin laumanjohtaja. Puhutaan henkisestä kantista - hyvä pokerinaama. Täytyy suoriutua laumanjohtajan tehtävistä.

LAUMANJOHTAJAN TEHTÄVÄT JA VELVOLLISUUDET

- Tehdä kaikki tärkeät päätökset,

- Tärkempiä laumanjohtajan tehtäviä on mm. lenkkikohtaamiset

- Päättää lauman liikkumisesta.

Virhearviot heikentävät luottamusta. (esim vieraiden koirien hyökkäykset)

Tutustuminen vieraaseen koiraan => kohtaaminen neutraalilla maaperällä (reviirin ulkopuolella), kuljetaan reippaasti samaan suuntaan. Ensin kauempana ja pikkuhiljaa lähempänä kunnes ollaan samaa laumaa. Sisälle mennessä vieras koira ensin, jottei omat ala puolustamaan reviiriään.

"Laumauttamisrituaali" kannattaa tehdä myös tuttujen koirien kanssa jos eivät ole pitkään aikaan nähneet. 

Pitkin päivää voidaan tehdä päätöksiä, joista pidetään kiinni. Istuminen ennen ulos menoa, temppu ennen ruokaa jne. Ei voida vaatia asioita joita ei ole opetettu.

Jos koira on sohvalla voidaan mennä viereen tai hätistää koira pois. Jokaisella on oikeus suojella lepopaikkaansa, ruokkaansa hierargiasta huolimatta. Koiralle pitää OPETTAA, että ruoka voidaan ottaa pois. Tämä on erityisen tärkeää jos perhessä on lapsia.

Omega-yksilöllä ei ole laumassa arvoa (eism. vammautunut). Näitä kuitenkin käytetään pahan ilmapiirin ukkosenjohdattimina. Joutuvat kärsimään oman lauman "purkaukset". Vastapainoksi saa oman lauman suojelun. Toisinaan kotikoiralaumassakin joku jotuu tästä "roolista" kärsimään.

Ulkopuolisista koirakontakteista lähinnä haittaa. Koira ei osaa kaivata näitä. Laumautetut koirat ovat eri asia. Huonot kokemukset voivat laukaista esim. ohitusongelman.

Kastroidut omaa luokkaansa. Urokset eivät pidä niitä uroksina eivätkä narttuina. Ovat hierargian ulkopuolella.

Jos oma koira yrittää näykätä pahinta mitä voi tehdä on väistää => koira oppii saavansa tahtonsa läpi. (Heattava vaikka samantien esim. hanskat ja vietävä aloitettu tehtävä loppuun.)

Lapsi lenkillä voi korostaa ohitusongelmaa koska koira ei pidä lasta luotettava johtajana.

KÄYTTÄYDYTTÄVÄ KUIN LAUMANJOHTAJA:

- Ylempänä oleva ei tervehdi alempia, mielistelyeleet. Ylempi lopettaa rituaalin. Korkeampiarvoisempi on vähäeleisempi. Esim. vastenhyppely, ilopissaus voi johtua siitä että ihminen "höslää" jolloin koira käyttäyty entistä "riehakkaammin" ilmaistessaan alempiarvoisuuttaan. Johtajan tulisi olla vähäeleinen näissä tilanteissa

- Laumanjohtaja ei käytä voimaa, ei näytä heikkoutta, pelkoa eikä epävarmuutta.

- Ei väistä koiraa.

- Leikkiinkutsut jätetään huomioimatta - johtaja aloittaa.

- Tienattava huomionsa, esim. palkkauksena rapsutukset. 

- Vaihdettava "tehtävää" jottei koira opi automaattiseksi esim. ei joka kerta pyydä koiraa istumaan ennen ruoan antamista yms. vaan keksii jotain muuta käskytettävää.. 

USKOMUKSIA JOTKA EIVÄT PIDÄ PAIKKAANSA

- Laumanjohtajan pitäisi syödä ensin - EI pidä paikkaansa: laumassa ensin saavat ruokaa pennut sitten muut. Ainoastaan jos on ruokapula voi pentujen jälkeen syödä johtajat. Jos ihminen syö aina ensin voi se viestittää koirallle että eletään nälkärajoilla eikä ruokaa välttämättä riitä kaikille. Eikä se viestitä hyvää johtajuutta. Laumanjohtajan tehtävä on turvata eläminen, jolloin tämä voi aiheuttaa jännitteitä johtajuuteen.

- Omistajan pitäisi mennä aina ensin ovesta ulos - Ei pidä paikkaansa. Laumanjohtaja päättää missä järjestykssä mennään. Välillä pistetään lauman alempiarvioisempiakin etunenässä ulos.

- Koiran ei pidä antaa nukkua sängyllä/sohvalla - EI pidä paikkaansa. Laumassa jätetään alempiarvoisempia pitämään pesä lämpinämä ja sitä puolustamassa. Tämän tietysti jokaine päättää itse. Toinen asia on jos koira murisee itse sinne mentäessä.

oooooo    oooooooo    ooooooo

EI ILMAISTA HUOMIOITA - VARSINKIN JOS VÄHÄNKIN JOHTAJUUDESSA ONGELMIA

PITKIN PÄIVÄÄ PALJON PÄÄTÖKSIÄ JOISTA PIDETÄÄN KIINNI.

HYVÄHERMOISIA, TYYNIÄ, VAHVALUONTEISIÄ JOHTAJIA.

EI HERMOSTUTA TURHISTA -  SE ON HEIKKOUDEN MERKKI.!

EI VÄISTETÄ KOIRIAMME.