Leena Piiran luento "Koiran lihashuolto & terveyden tarkkailu" 12.3.07

järj. Koira-Kondis

Treenaus ja lihashuolto: Lishashuolto sisältää alkuverryttelyn (kaularangan ja selän taivutukset, raajojen eteen-taakse liikkeet) / loppuveryttelyn / lihasveryttely / palauttavat lenkit ja muu liikunta vapaa-ajalla / hieronnan / muut hoidot / ravinnon ja nesteytyksen

Hyvä kilpailusuortuksen edellytyksenä on koiran ja ohjaajan hyvä peruskestävyys, vauhtikestävyys ja lajitaidot. Harjoitus- ja kisakauden jälkeen on hyvä pitää useamman kuukauden lepokausi, jolloin paladutaan kilpailukauden rasituksista sekä fyysisesti että henkisesti.

Loppukauden jälkeen aloitetaan aina peruskestävyyden harjoittelulla, jonka jälkeen voidaan siirtyä vauhtikestävyyden harjoitteluun. Peruskestävyyden harjoittelu tarkoittaa pitkäkestoista ( 45 - 90 min) rahallista (matalasykkeistä) liikuntaa, jolloin hapen käyttö ja saanti ovat tasapainossa. Peruskestävyys harjoittelua voidaan tehdä päivittäin. Peruskestävyyden jälkeen voidaan aloittaa vauhtikestävyys harjoittelu.

Vauhtikestävyyden harjoittelun tarkoitta lyhytkestoista (30 min) intervallityyppistä liikuntaaa (syke korkealla), jolloin happea kulutetaan enemmän kuin saadaan. Tätä harjoittelua voi tehdä 2-3 kertaa viikossa. Kehon palautumiselle on tärkeää renttouttava ulkoilu 1-2 päivää harjoituksen jälkeen.

Tärkeää kestävyysharjoittelussa on että koiralle tulee ylirasitustiloja, jotka altistavat vammoille ja tulehduksille. Monet harjoitukset rasittavat erityisesti koiran eturaajoja sekä kaula- ja rintarangan yläosaa, koska koiran kehon painopiste on TH2 nikamalla. Seistessä 60 % kehon painosta on tällä alueella ja liikkeessä 90 % kehon painosta kohdistuu siihen. Esim. hyppyjen alastulossa vartalon paino on täysin eturaajoilla. Esteen yli ponnistus vaatii tervettä alaselkää ja takaraajojen niveliä. Ratajuoksijoiden eturaajat ovat erittäin kovalla rasituksella kaarteissa etenkin vas. eturaajat.

Alkuveryttelyn tarkoituksena on aktivoida lihasten verenkiertoa ja näin valmistaa keho fyysiseen suoritukseen. Hyvä alkuveryttely vähentää vammoja ja parantaa suoritusta. Alkuverytteyn tulee olla tarpeeksi pitkä, jotta verisuonet ehtivät avatua lihasten sisällä. Riittävä alkuverryttely on n. 1/2 tuntia eri liikelajeilla ja eri vahdilla esim. 5 min kävelyä, 10 min ravia, 5 min laukkaa ja 10 min ravia.

Liikuttelun jälken lämmitellään vartalon syviä lihaksia rangan vieressä selkärangan taivutusliikkeillä (kaulanka, rintaranka, kylkiluut). Harjoitusten ja kilpailujen aikana koira on hyvä pitää lämpimänä kevyellä liikkeellä. Talvella ja kylmän tuulisilla ilmoilla on hyvä käyttää lisäksi koiralle takkia. Kylmässä tai voimakkaassa tuulessa koiran paikallaan makuuttamista ja seisottamista tuleisi välttää. Lämmittämättömien hallien pohjamateriaalit ovat usein erittäin kylmiä, joten koiralla on hyvä varata alusta.

Loppuveryttely tehdään harjoitusten ja kilpailusuorituksen jälkeen liikuttamalla koiraa rauhallisesti ravilla niin että koira voi tehokkaasti ulos hengitysilman kautta poistaa lihakseen syntyneen kuona-aineen eli maitohapon. Tämä on tehokkain tapa poistaa maitohappoa lihaksen verenkierrosta suorituksen jälkeen. Loppuverytys kestää niin kauan kunnes koiran hengitys tasaantuu, tarvittaessa 1/2 tuntia. Talvella on hyvä laittaa takki koiran päälle tämän jälkeen.

Miksi veryttely on tärkeää ? Niillä autetaan hermoslihasfysiologiaa valmistautumaan suoritukseen ja palautumaan sen tuomasta rasituksesta. Ne vähentävät vammautumisriskiä. Niiden avulla ehkäistään lihasten kipeytymistä ja lyhentymistä. jne...(en ehtinyt kirjoittamaan)..

Palauttavat/rauhoittavat lenkit tarkoittavat koiralle mahdollisimman taloudellista tapaa liikkua 30-45 min. Useimmille koirille se on kevyttä ravia mielellään pehmeällä alustalla. Nämä lenkit ovat tärkeitä kilpailuiden ja raskaisen harjoitusten jälkeisenä päivänä, jolloin elimistö palautuu vielä fyysisestä rasituksesta.

Kesällä harrastuskoiran on hyvä uida mahdollisimman paljon, jolloin keho kuormittuu eri tavalla. Rauhallinen uinti rentouttaa lihaksia. Raivoisa esineen perässä uiminen ja liian kylmä vesi eivät rentouta koiran lihaksia. Jos koira on "huono" uimari teknisesti, on hyvä opettaa koiralle oikea tekniikka esim. pelastusliivien avulla (selkä ja häntä ovat veden pinnalla, etu- ja takaraajojen tehdessä symmetrisesti vaihtoliikkeitä).

Pehmeässä vaihtelevassa maastossa ulkoilu on hyvää liikuntaa harrastukoiralle. Koiran juoksuttaminen polkupyörän vieressä on suotavaa jos se tapahtuu mahdollisimman pehmeällä alustalla ja koiran juostessa vahtelevasti pyörän molemmilla puolilla. (jne..en ehtinyt kirjoittaa kaikkea)

Kilpailukoiran tulee osata rentoutua ja levätä harjoitus- ja kilpailupaikalla ja kotona. Riittävä lepo auttaa tuki- ja liikuntaelimistöä palautumaan rasituksesta ja jaksamaan paremmin fyysistä rasitusta. Jännittynyt, hermostunut tai stressaantunut käytyyminen lisää lihasten happamuutta jäykistän lihaksia selvästi. Tarvittaessa koiralle on optettava rauhoittumista. Rauhallinen sivelyhieronta ja korvien ja tassujen hieronta auttaa.

Oikea ravinto ja riittävä nesteytys auttavat myös lihaksia suoriutumaan rasituksesta ja palautumaan siitä. Ennen harjoituksia ja kilpailuja (n. 3 tuntia ennen) on tärkeää antaa koiralle helposti sulavaa mutta energiapitoista syötävää, jotta verenkierrossa on energiaa fyysistä suoritusta varten. Varsinainen ateria syödään rasituksen jälkeen. Erityisesti kesällä on tärkeää huolehtia koiran riittävästä nesteytyksestä. Lihakset happamoituvat helposti, jos elimistössä on liian vähän energiaa tai koira ei juo riittävästi. Koira voi kieltäytyä juomasta....jne

Koiran liikkeet ja liikunta: Hyvä, terve rakenne, oikeanlainen lihaskunto ja koiran kyky rentoutua ja rauhoittua eri tilanteessa ja paikassa ovat hyvän lihashuollon ja hyvinvoinnin edellytys. Koiran pitäisi pystyä vaivatta vaihtamaan liikelajeja nopeuden muuttuessa kävelystä raviin ja ravista laukkaan.

Epäfysiologiset liikkeet:

"Hyppiminen": koiran on mahdollisuus tuottaa voimaa edestä, jolloin takaraajat tulevat yhttä aikaa eteen. Koiralle on tarve tukea takapäätään kahteen pisteeseen. Tämän liikkumistavan taustalla on aina kipu selässä tai takaraajojen nivelissä sekä heikkous takaraajojen lihaksissa.

"Peitsaaminen" Saman puoleiset etu-ja takaraajojen tulevat liikkeeseen samanaikaisesti. Tämän liikkumistavan taustalla on heikko koordinaatio tai jäykkyys rintarangassa tai lantiolla.

"Venyttelyt": Verytysliikkeillä koira "hoitaa" raajojen ja selkärangan liikkuvuuksia. Eturaajojen venytys: koira työntää eturaajat eteen, painaa rintakehän ja pään alas ja eteen, lantio jää ylös. Takaraajojen venytys: A) koira työntää molemmat takaraajat taakse suoraksi ja pudottaa lantion alas, eturaajat pysyvtä suorina pää ja kaula työntyvät ylös. B) seistessä koira nostaa takaraajan suoraksi taakse, jonka jälkeen tekee saman toisella takaraajalla.

Muutokset liikkeissä näkyvät: koira ei liiku kaikilla liikenopeuksilla tai tavoilla / koira liikkuu vinossa / selkälinja ei ole suora (pyöristynyt, notko, vino, kierteisyys) / etu- ja takaraajojen asento tai liikkeet ovat rajoittuneet (polvet eivät koukistu tai ojennu, ahtaat kintereet, raajat kääntyneet ulospäin jne.) / lantion asento kallistunut taakse tai eteen / liikkeet jäykät (lihakset, nivelet) / koira keventää itseään (selästä, paino pisteen muutokset) / eri rytminen askel / ontuminen / liikkuminen aiheuttaa ontumista esim. lenkin lopussa koira ontuu / levosta liikkeelle lähtö on jäykkää, koira vertyy liikkuessaan / koira ei enää veryttele tai tekee sen yksipuolisesti / lihavuus muuttaa liiikumistapoja ja nopeutta.

Miten näet kivun koirassa ? Haluttomuutena lähteä lenkille. Levosta liikkeelle lähtö kankeutena tai ontumisena muutaman ensimmäisen askeleen aikana. Jäykkyytenä yleensä. Lenkin aikana: ei halua liikkua, ontuminen alkaa, mitä enemmän liikutaan, liikkumisen vauhti muuttuu. Koira ei enää verytä itseään. Koira nuolee tai puree raajojaan tai alaselkäänsä/lantiotaan. Koira ei pysty liikkumaan jollain liikelajilla. Seistessä selkärangan asennon muuttamisena, köyristäminen, painuminen alas. Istumaan ja maahan menemisten sekä seisomaan nousemisen vaikeutena. Nukkuma asennon muuttumisena. Koira on yöllä levoton, läähättää ja vaihtaa asentoa usein, nuolee itseään. Käyttäytymisen muutoksena esim. maasentuneisuutena, agressiivisuutena, pelkojen lisääntymisenä jne. Vetäytymisenä. Vapinana raajoissa. Yliaktiivisuutena., Ruokahaluttomuutena.