PMV-05 Mintgarden´s Omfale "PÖRRI"
14.5.09 / Nyt Pörri on ollut meillä jo puolitoista vuotta. Ja kuten aikaisemminkin kirjoittelin minkäänmoista takapakkia ei ole missään vaiheessa tullut eikä ollut. Pörri tupsahti hienosti laumaamme. Nykyään Pörri nukkuu joko sängyn alla tai omassa laatikossaan kuten vuorollaan Jajakin. Sänkyynkin voi hetkittäin tulla mutta kuten Jajallekkin - kuumahan siinä aina tulee.. Joten niistä pikkuhetkistä nautin kun saan pienen pörröisen pään kaveriksi tyynylleni:) Hannan kanssa kävivät yhden tanssikurssin ja olikin oikein kiva nähdä miten iloisesti Pörri pysyi tekemisessä mukana. Eikä myöskään ottanut kovasti häiriötä muista paikallaolijoista. Pörri on kuitenkin kovin herkkä mielialoille ja jos vähänkin on hermostumista niin lukkiutuu täysin ja poistuu takavasemalle... Pieni pörrinkäisemme.. Jatkavat mahdollisesti uudella kurssilla jos sopiva löytyy. Viime kurssin jälkeen eivät vielä uskaltautuneet kisaamaan mutta ehkä joskus tulevaisuudessa. Millään tokojutuilla en ole kiusannut. Välillä ihan perusasentoa koitettu makupalan antamisen yhteydessä. Alkuun kun ei tullut edes makupalalla houkutellen ihan lähelle jalkaa mutta nyt kyllä jo tulee. Maahan menoa olen välillä testaillut mutta se ei suju alkuunkaan. Vaikka koitan makupalalla houkutella. Venyttää vain itseään istumisestä ja luovuttaa sitten. Olen myös laittanut makupalan käteni alle ja koittanut odottaa, että aikansa ihmeteltyään ehdottaisi itse maahan menoa helpottaakseen makupalan saamista. Ei onnistu vaan luovuttaa yrittämisen.. Mitään pakkokeinoja en sitten meinaakkaan yrittää joten jos ei itse tätä tee niin ei sitten:) Näyttelyt sujuvat kivasti. Siitä touhusta tykkää ja sen myös hvyin osaa. Viimeistä sertiä edelleen metsästellään:) Pörri on kyllä kertakaikkisen ihana, kiltti ja iloinen hännän heiluttaja. Kovat äänet esim. uudenvuoden raketit ja isot koirat ovat kyllä aika pelottavia vaikka muutoin ei tunnu paljon mitään pelkäävänkään.
17.1.08 / Nyt Pörri
on ollut meillä aika tarkalleen kaksi kuukautta. Mitään kummoistakaan
sopeutumisvaihetta ei tuntunut olevan lainkaan. Minkäänlaista ikävöimisvaihetta
ei ole ollut. Jaja otti Pörrin iloisesti vastaan ja näillä kahdella onkin
ihan selvästi ”omaa hauskaa”
keskenään. Oman yöpymispaikkansakin yläkerrasta Hannan huoneesta otti heti
omakseen. Ei siis mitenkään itse tätä Pörrille ehdoteltu vaan ihan
omatoimisesti sai sen valita. Ja tästähän Hanna olikin iloinen. Piksu oli
alkuun aika pelottava Pörristä mutta omalla rauhallisella tavallaan on näidenkin
välit ihan luottavaiset. Ja ovatkin tässä ehtineet jo muutamia kertoja
olemaan ihan keskenäänkin kotosalla. Hyvin on sujunut.
Lenkit:
Alkuun Pörri ei oikein
ymmärtänyt lenkin tarkoitusta vaan kaikki hädät tehtiin pihalle vapaana
ollessaan. Nykyään sujuu asiointi jo lenkin yhteydessäkin. Malttaa myös välillä
haistella muiden koirien ”kuulumisia”/jälkiä eikä pelkästään kuljeta
paikasta A paikkaan B. Vieraita koiria ei olla vielä eikä ehkä koskaan
tullakkaan usein moikkaamaan koska yritän opettaa koirat kulkemaan lenkilläkin
muista välittämättä. Tuttuja pysähdytään kyllä tervehtimään mutta ei läheskään
kaikkia vieraita. Ja jos tervehditään teen sen ensin itse. Tarkoitus olisi
ettei koirien tarvitsisi muista välittää eikä siis yhtään hermoilla vaikka
muita isojakin koiria vastaan tulisi. Voisivat tottua siihen ettei pääasiassa
ketään pysähdytä haistelemaan. Ja jos pysähdytään on minun tehtäväni päättää
asiasta. Pörrikin selvästi vähän isoja koiria aristelee niin en halua millään
tavalla lisätä epävarmuutta, jottei mitään hermostus-haukkuja tulisi
jatkossakaan. Jajan kanssa ollaan nuorempana sosialistamisen nimissä pysähdelty
muita koiria moikkailemaan ja nyt edelleen välillä mieluusti niin tekisi.
Mutta nyt on tiukka linja tässä asiassa koska kahden lenkittäminen on
kuitenkin vähän eri kuin yhden ja siksi olen tämän selkeän linjan ottanut,
jotta säästyttäisiin ainakin joltain osin mm. ylinmääräisiltä
remmisotkuilta/rähinöiltä. Välillä voin pitää molempia remmejä samassa kädessä
kun nämä kaksi kulkevat housukarvat heiluen kuin pienet porot rinnakkain edessäni.
Vaikkakin yleisimmin Pörri kulkee vauhdikkaasti edessäni kun taas Jaja jää
taakse haistelemaan ja tutkailemaan ympäristöäkin.
Istu ja odota:
- odottaa istuen kunnes silmiin katsomalla saa luvan ottaa ruokansa. (käsky: istu/odota)
- odottaa portin avaamisen ajan ja vasta silmiin katsomalla saa luvan mennä portista ulos.
- odota-käskyä käytän myös lenkillä. Pörrillä on yleensä kova vauhti Jajan jäädessä välillä haistelemaan, jolloin Pörri jo tietää matkan pysähtyvän hetkeksi.
--------- ------------- ------------- -------------
Olimme jo alustavasti varanneet kasvattajalta Jajalta jossain vaiheessa syntyvän narttupennun. Mutta aina kaikki ei mene niin kuin suunnitellaan. Pörri palautettiin kasvattajalle syksyllä -07 ja saimmekin antaa sille uuden kodin.
Ihan ensin Pörri hoiti synnyttävänsä pennut kasvattajalle ja sitten pääsi tutustumaan tulevaan kotiinsa. Ei ollut koskaan ennen edes nähnyt Piksuamme ja siksi pidettiin aika tärkeänä tutustumista ennen lopullista kotiutumista. Mutta niinhän siinä sitten kävi, että tutustumisviikonlopusta Pörrinkäinen meille jäi vaikka itselläni olikin varattuna vasta viikon päästä lomaa tätä varten (vk. 49). Vielä vähän Piksua aristelee mutta niin ihanasti meidän iso äijämme on pieneen suhtautunut, että uskon Pörrin pian huomaavan ettei tätä isoa pilkkumiestä tarvitse yhtään pelätä.
Pörri on on nyt noin 3,5 vuotias neitonen, jolla on kolme sertiä ja yksi cacib. Nämä on saatu alle kaksi vuotiaana. Yksi vielä tarvitaan muotovalion arvoon. Sitä aletaankin metsästämään kunhan karvat ja kunto synnytyksen jälkeen kohentuu. Mitään tavoitteita ei kuitenkaan ole minkään harrastuksen osalta asetettu. Kaikista tärkeintä on saada uusi kaveri sopeutumaan nykyiseen kotiinsa ! Omat ongelmat voi tuoda kodinvaihdotkin mutta niistä toivottavasti ajan kanssa selvitään. Pörri on käynyt luonnetestissä ja senkin mukaan on pehmeä. Joten pikkuhiljaa tutustutaan ja katsotaan minkämoisen perheenjäsenen saammekaan Pörrinkäisestä:)
Ensimmäisen viikonlopun jälkeen kaikki tuntuu sujuneen ihmeenkin hyvin. Pörri on kovin hiljaista sorttia. Ei siis hauku eikä muutoinkaan ole ääntään käyttänyt. Vaikka todennäköisesti toiset koiramme tämänkin taidon kohta Pörrille opettavat. Vaikka Jajakin on kovin hiljainen kodin ulkopuolella niin kyllähän neitonen aina ilmoittaa jos joku meille tulee. Sen verti rotumäärityksen mukaista vahdin ominaisuutta pallerostamme löytyy. Hätänsä on ennen hoitanut pihalla tai vapaana ollessaan metsälenkeillä. Ei siis ole tottunut remmilenkkeihin ja siksi ei vielä ole tajunnut lenkillä hätiään tehdä. Onneksi meillä on aidattu piha jossa tämäkin puoli on onnistunut. Mutta eiköhän tuo remmilenkkienkin tarkoitus vielä palleroiselle valkene.
Luottamus ihmiseen on suuri ja vaikka uusia asioita Pörrille varmasti vielä eteen tulee niin uskomme niistä selviytyvämme. Aivan kertakaikkisen ihana tapaus. Nyt tuntuu hyvältä, laumamme on koossa !