Järj. Pinserellas.net/koirakoulu
Mitään materiaalia/kalvoja ei luennolla esitetty, joten alla oleva on oma "koontini" mikä on varmasti puutteellinen. Parempi siis kiinnostuneiden osallistua itse niin saa varmasti enemmän irti ja voi kysyä myös itseä kiinnostavista asioista.
- Yleisin ongelma -> inhimillistäminen, koiran äly ei ole samanlailla kehittynyt kuin ihmisellä. On yksinkertaisempi, toimii tavalla johon on tottunut ja huomannut hyödylliseksi.
- Koiran synnynnäiset ominaisuudet vaikuttamvat koulutustyyliin: kova koira -> kovemmat otteet ja kestää virheitä koulutuksessa paremmin
- Ei oikeita tai vääriä koulutustapoja vaan koirasta riippuen erilaisia. MYÖS OHJAAJAN TAIDOT VAIKUTTAVAT !
- Omistaja aloittaa ja lopettaa hyvät ja huonot asiat.
- Asia, jota juuri sillä hetkellä koira haluaa, voidaan käyttää palkkiona.
- Koira oppii jatkuvasti.
- Luennoitsija Johanna oli sitä mieltä, että ei voida varsinaisesti puhua koirien "miellyttämishalusta" vaan koira voi tehdä "yhteistyötä" laumansa kanssa laumavietistä, tällöin tulee olla hyvä suhde koiraan.
- Mietittävä mitä käytöstapaa vahvistaa.
- Koira toimii välttääkseen tai saavuttaakseen jotain.
- Kun koira ei vielä osaa, ei voida vaatia. Kun osaa "pakote" jos ei toimi.
OPPIMISEN TAITO -> aivojumppaa. Koiran on opittava oppimaan. Pentuiässä parhaimmillaan. Jos taitoa ylläpidetään taito säilyy, jos pidetään taukoa oppimisen oppiminen hidastuu.
- Nälkäinen koira oppii helpommin. Huomiopaasto -> vahvempi halu tehdä työtä huomion eteen. Palkkion oltava odotettu/haluttu, jottei pettymystä.
- Koiralle opetetaan liikkeiden nimet, jotka annetaan aina samalla äänenpainolla koska äänen sävyjen tunnistaminen on vaikeaa. Myös asennot ja opetuspaikat vaikuttavat oppimiseen.
- Koira saattaa kyllästyä/turtua samoihin palkkoihin.
- Rankaisuihinkin turtuu (jos niihin ei voi vaikuttaa esim. kun omistajan on ailahtelevainen opettaessaan). Rankaisu on kuin kirurgin veitsi, käytetävä harkiten ja tarkasti, jolloin koira tietää mistä ne tulevat ! Väärin käytettynä koira "murtuu". Vähemmän tehdään virheitä positiivisella vahvistamisella siksi se on turvallisempaa (aloittelijoille).
- Palkitsemistiheys mietittävä. Tarpeeksi usein, että jaksaa yrittää mutta jos joka suorituksesta aina palkkio niin koira ei jaksa yrittää. 80 % onnistumistiheys jolloin vaikeutta voi nostaa. Tähän vaikuttaa koiran toimintakyky, miten hanakasti jaksaa yrittää. Tarkkuus vahvistamisessa on kaikkein tärkeintä.
- Ihanteellinen toistotiheys on viisi sekunttia. Suoritukset pilkotaan osiin. Esim. paikallamakuu aluksi vahvistetaan maahan menemistä, sitten riittää muutaman sekunnin maassa olo jne.
- Koira oppii parhaiten samanaikaisesti annetusta käskystä liikkeen kanssa.
- Koiran helpompi oppia sanoista, vaikka eleet ovatkin koirien "äidinkieltä", ihmiset eivät vain yleensä sitä hallitse tarpeeksi (vaan elehtivät miten sattuu). Karsimalla kaikki elevihjeet käskystä, näkee tunnistaako koira käskyn.
- Tutut turvalliset, rauhalliset ympäristöt parhaita ensiopetukseen. Koira myös oppii oppimaan eri ympäristöissä ja eri häiriötekijöissä asteittain. Aluksi leikkimistä eri ympäristöissä ja häiriössä. Nälkäinen ja virkeä ovat parhaita mielialoja oppimisen kannalta. Kun oppinut oppimista vahvistetaan sitä eri paikoissa sekä kylläisenä ja väsyneenä.
LAUMANJOHTAJA:
Aluksi tutkittiin vankeudessa eläviä laumoja ja uskottiin virheellisesti, että johtaja on lauman isoin ja ilkein. Nykyisin villilaumoja tutkittaessa ollaan huomattu että laumoissa ei varsinaisesti ole nokkimisjärjestystä vaan se on monimuotoinen haarautunut järjestelmä. Väliaikaisia muutoksia kuten metsästys, reviirinpuolustus, jälkeläisten kasvatus - näissä toimii se kenellä parhaat edellytykset. Eli paras jäljestäjä johtaa saalistusta, syöminen tapahtuu kuitenkin arvojärjestyksessä. Asemansa joutuu jokainen ansaitsemaan, tämä edistää lauman selviämistä. Arvoasemaan vaikuttavat taidot, itsevarmuus ja henkinen auktoriteetti. Ikä vaikuttaa myös siis yleensä parhaassa iässä olevat, harvoin kovin nuoret tai vanhat ja heikot yksilöt. Myös hedelmällisyyskyky vaikuttaa. Sekä hyvät sosiaaliset taidot, jolloin osaa pitää laumansa yhteistyökykyisenä ja rauhaa yllä. Koirat eivät ikinä selätä toisiaan, sehän ei ole edes fyysisesti mahdollista, vaan menevät itse selälleen alistuessaan. Tätä voi jossain tilanteessa käyttää rankaisuna mutta sillä ei saada koiraa alistumaan vaan voi johtaa epäluottamukseen koiran ja isäntänsä välillä.
Koirat elävät nykyhetkessä ja reagoivat nopeasti. Koirien keskinäinen reagointi on välitöntä esim. jos palaute käytöksestä selvästi myöhässä ei oppimistä synny. Esim. emo kurittaa pentua välittömästä sen tehtyä jotain kiellettyä ja lopettaa heti pennun pieneenkin eleeseen että asia huomattu ja teko lopetettu.
Parhaiten oppii koiran koulutusta seuraamalla oman lauman koirien käyttäytymistä keskenään.
- Leikkiin kutsu: Kun alempiarvoinen kutsuu, ylempi ei välttämättä leiki. Toisin päin alempiarvoinen yleensä aina lähtee mukaan. Laumahierargia ei ole välttämättä niin yksinkertaista varsinkaan jos ovat eri sukupuolta, jolloin laumassa eri tehtävät.