Järjestää Pinserellas.net/koirankoulutus
Luennolla ei jaettu materiaalia eikä esitetty kalvoja, joten olen ne itse koonnut sellaisena kuin ne ehdin ja nyt niistä selvän enää saan..Joten jos virheitä löytyy niin mieluusti otan asiallista palautetta, jotta voin väärät kohdat oikaista:)
Pakote (jotain epämiellyttävää, jota koira pyrkii välttämään) = asia joka ohjaa koiraa haluttuun toimintaan
- Aktivoiva- tai passivoivapakote. Koiran omat ominaisuudet vaikuttavat mikä toimii. Laumasosiaalinen pakote = matkiminen on koiralle luontaista (laumaräksytys) / Fyysinen pakote (hihnan nykäisy, istumaan painaminen ym.)
Rankaisu: Seuraus ei-toivotusta teosta. Ei kerro mitä olisi kuulunut tehdä.
Palkka: Asia, jonka koira juuri sillä hetkellä haluaa.
Vahviste: Lisätään halutun toiminnan esiintymistä.
Viettiteoria: (Pk-puoli perustuu tähän.)
Lisääntymisvietti: harvoin voidaan hyödyntää koulutuksessa - enempi riesana.
Puolustusvietti: koiran halu pitää itsensä turvassa. Pakeneminen, puolustautuminen/hyökkäys. (Tätä ei kotikoirilla yleensä hyödynnetä koulutuksessa.)
Saalistusvietti: makupalapalkkaus, repimisleikki jossa saa repimänsä
Laumavietti: kontakti laumanjäseniin. Vuorovaikutusta esim. rapsutukset. Laumasuhteet.
Vietit ja vaistot ohjaavat koiran toimintaa. Vietti ajaa koiran tietynlaiseen toimintaan. "Äsyke" laukaisee vietin. Kun koira ei saavuta viettipäämääräänsä seuraa turhauma, jota koira ei pysty järkeilemään pois = ongelma. Esim. repimisleikki palkkauksessa, kun koira ei koskaan saa repimäänsä, se turhautuu.
Vietti on koiran moottori, joka pistä koiran toimimaan !
Ärsykekynnys: Miten herkästi koira reagoi.
Synnynnäinen/tilannekohtainen. Nälkä alentaa kynnystä. Riippuu myös mitkä muut vietit on päällä. Yleensä yksi ärsyke aktivoituu kerrallaan. Korkeassa vietissä kipukynnys on korkeampi, jolloin tarvittaisiin isompaa pakotetta.
Motivaatio: Halu ja pyrkimys tehdä jotain. Suurempi motivaatio tehdä jotain, joka liittyy vietteihin. Ovat koiralle itselleen palkitsevia esim. rusakon perään lähteminen.
Positiivinen rankaisu P + P - : Lisätään (esim. kielto) tai otetaan jotain pois (esim. ruokakuppi), jotta käytös muuttuisi.
´Positiivinen vahviste R + R -: Lisätään jotain josta koira pitää, joka vahvistaa haluttuun toimintaan. Otetaan pois jotain josta koira ei pidä. Tarkoitus on lisätä haluttua käyttäytymistä.
OPPIMISTEORIAT:
Klassinen oppiminen = Palvovin teoria: Esim. ruoka = syljen eritys. Tahdosta riippumatonta. Opitaan, että tiettyä asiaa seuraa tietty toiminto.
Operantti oppiminen: Toimintaa ei ohjata millään lailla vaan kun koira vahingossa tekee jotain sitä palkataan. Tämä vaatii jatkossa satunnaista palkkausta, jotta koira viitsii tehdä. Vaativampi suoritus pilkottava osiin. esim. luoksetulossa palkataan heti askeleestakin omistaa kohti. Kun liikesarja valmis, otetaan valittu käskysana. Vahvistetaan käskystä tehtyjä suorituksia, ei koiran itse ehdottamia liikkeitä. Operantissa oppimisessa koira tajuaa liikkeen yleensä paremmin vaikka aikaa voi mennä enemmän.
Matkinen: Jos on useita koiria esim. kerjääminen. Luoksetulossa voi käyttää hyödyksi jo osaavaa koiraa. Pentu seuraa yleensä automaattisesti. Myös karkaamisen oppii matkimalla. Pennun kanssa kannattaa olla tarkkana, että kenen kanssa yleensä lenkille lähdetään jotta ei matkisi huonoja tapoja. Koirapuistot ovat riski jos ei tunneta muita puistossa olijoita. Räyhääminen opitaan yleensä toisilta.
Koira matkii myös ihmistä kuten tien ylityksissä pysähtyessä voidaan samalla sanoa "stop" ja liikkeelle lähtiessä "mennään". Vaatii toistoja.
Laumanjohtaja tai enemmistö ratkaisee esim. räyhäämisestä. Eli jos on monta koiraa niin enemmistö voi viedä voiton laumanjohtajankin vaatimuksilta.
KOULUTUSMENETELMÄT:
Makupalalla ohjaaminen (houkuttelu): Sopii pennuille ! Huono puoli on palkkariippuvaisuus. Edettävä pienen askelin mutta järjestelmällisesti. Apuja vähennetään asteittain.
Aktiivinen väistäminen = negatiivinen vahviste: Voidaan käyttää koiraan, joka ei koe mitään erityisen palkitsevana (synnynnäinen/traumaatinen tausta) Esim. rescuekoirat jotka ovat päätymässä piikille. Pelkotiloissa asioissa johon olisi pakko tottua esim. liukkaan alustan pelko. On opittava, että lattia onkin turvapaikka ja siinä "pelastuu" joltain toiselta pelottavalta esim. sähköpanta, jolloin koiran osuessa liukkaalle pinnalle kytketään pois päältä.
Traumakynnys vaikuttaa siihen pystyykö koira oppimaan pakolla totuttamalla. Jos menee hysterian puolelle niin oppimista ei enää tapahdu vaan tilanne entisestään vaikeutuu. Traumakynnykseen vaikuttavat koiran synnynnäiset ominaisuudet.
Vietti-pakko-vietti (viettitottis): Esim. vilautetaan palloa, jolloin viettitaso nousee. Pätkä seuraamista - remmistä nykäisy eli pakote jos ei toimi. Kun koira oikeassa kohdassa - heti leikkiä. Ajoitus on tärkeä ! Nopea alkuviritys -> tekeminen -> palkkaus oikeasta. Jos koiralle ei ole vahvaa viettiä tulee olla varovainen pakotteissa ,jottei passivoidu.
Sheippaus : Perustuu operanttiin oppimiseen. Koiraa ei ohjata vaan pilkotaan suoritus osasiin ja vahvistetaan oikeista kunnes suoritus on valmis. Palkkaus tultava HETI, jotta koira tietää mistä teosta palkka tuli. Koiran toimintaa ei estetä eikä kielletä.
"Silta": Sana, jolla koira tietää tekevänsä oikein parasta aikaa ja palkka on tulossa myöhemmin esim. hyvä-sana tai klikkerin naksaus.
"Tosielämän palkat": Esim. vetämällä pääsee haistelemaan lenkillä. Varmistettava ettei koira koskaan saa palkkaa epätoivotusta teosta.
"Mikään elämässä ei ole ilmaista": Koiran on ansaittava kaikki saamansa -> normaalia koiralle.
Vahvistustapa:
Tiheys: Opetusvaiheessa 100 % / Kun jo osaa, tiheyttä lasketaan / Satunnaisvahvistaminen parasta / Vältä kaavamaisuutta
Aikataulu (missä kohdin vahvistetaan): Koiran senhetkinen osaaminen vaikuttaa ja mitä halutaan kehittää/vahvistaa / Säilytettävä yllätyksellisyys.
JackPot-palkka: Suuri määrä herkkua tai erityisherkku, joka annetaan erityisestä onnistumisesta.
Häiriökestävyys: Miten paljon häiriötä kestää pystyen kuitenkin tekemään suorituksen häiriintymättä.
Ärsykekontrolli: Miten säätelemme ärsykkeitä (esim. käden liike käskyssä), jolla samme koiran liikkeelle. esim. ettei totu että vasta kolmas käsky tehoaa. Tietoinen ärsykkeen käyttö on tärkeää koiran koulutuksessa. Varsinkin eleet tärkeitä. Häivytettävä jottei totu niihin eikä toimisi ilman.
Deprivaatio: Rajoitetaan koiran mahdollisuutta saada haluamia asioita -> nostaa koiran haluviettiä. Esim. treenitauko, ruoan jättäminen väliin ym.
Kontrastivaikutus: Jos koira odottaa jotain tiettyä palkkiota ja saakin jotain muuta - käytös muuttuu. Harvoin saatua pidetään paremmassa arvossa.
Palkkion valinta: Mitkä ovat parhaat palkat -> suosikit eri viettialueelta. Laumavietti on tärkein voima.
Käytösmallien sammuttaminen: Esim. Ensin palkataan runsaasti ja jos lopetetaan kokonaan -> koira lopettaa tekemisen.
Lopetetaan suoritus jota ei haluta esim. haukkuminen -> opetaan käskystä haukkuminen, jolloin muu haukkuminen sammuu. / Hyppiminen -> ei reagoi/kääntää selän
Tekemisestä poistetaan palkitseva seuraus.
Ketjuttaminen: Liitetään eri toiminnot esim. luoksetulo = ensin sivulle tulo, istumaan jääminen, luoksetulo
Käytöksen yleistäminen: Jotta koira osaisi eri ympäristöissä, (eikä pelkästään olohuoneesa) kehutaan ja vahvisteaan eri tilanteissa ja olosuhteissa, jotta koira osaa varmemmin joka tilanteessa.
Elekielen ja käyttäytymisen vaikutus: Elekieli koiran luonnollinen taito. Hyvä elekielen tunnistaminen auttaa koiran koulutukessa. Esim. milloin kannattaa treenata ja milloin ei. Milloin uusia asioita ja milloin jo tuttuja. Jo opittuja voi koittaa välillä huonompananakin hetkenä.
Rauhoittavat signaalit: Eleet joilla koira pyrkii rauhoittamaan joko itseään tai muita. (mm. katseen sivulle kääntäminen, hidastelu jopa pysähtyminen, kielen lipominen, haistelu, haukottelu, ravistelu).
Sijaistoiminnot: Ristiriitatilanteissa, jolloin koira ei tiedä mitä pitäisi tehdä ja tekee jotain ihan muuta. Hälytyskellot soimaan, mikä menee vikaan !
Laumakäyttäytyminen: Helpommin otetaan käskyjä ylempiarvoiselta kuin alemmilta. Esim. perheen lapset ovat usein kuin pentuja, jolloin koira ei tottele Jos koira luulee olevansa itse pomo - ei myöskään yleensä tottele.Vieraat ihmiset eivät kuulu laumaan.Omistaja päättää itse haluaako edes koiran tottelevan vieraita.
Rodunomaiset taipumukset vaikuttavat: Vietit / rohkeus / hermorakenne (ei pysty hillitsemään itseään, miten nopeasti palautuu, rankaisu pahentaa tilannetta) / tempperamentti / toimintakyky / dominanssi = synnynnäinen / kovuus-pehmeys
- Heikkoviettisen koiran koulutus on hankalampaa, koska ei ole asiaa joka innostaa.
- Miellyttämishalu on laumaviettiin perustuvaa.
Koulutuksessa auttaa tiedostamalla minkälaisia taipumuksia ja eleitä omalla koiralla on. Voidaan tutustua pentusisaruksiin, vanhempiin myös luonnetestit ym.