Johannna Tammiala:

Tavoitteellinen Tottelevaisuuskurssi (BH, Toko, PK) la 12.1.2008 alk.

Ohjattu tottelevaisuus-harjoitusryhmä edistyneemmille, kilpaileville (Toko, BH, Palveluskoirakokeet), kokeisiin tähtääville tai muuten vaan harjoitusryhmää, treeniapua ja -seuraa kaipaaville. Jokaisen osallistujan kanssa mietitään yksilöllistä harjoitussuunnitelmaa ja tavoiteasettelua ja pohditaan, miten juuri hänen koiransa hyötyy yhteisharjoittelusta parhaiten. Ei ikärajoja

Tavoitteellinen Tottelevaisuus joka lauantai klo 18/19 Ryhmä harjoittelee lämpimässä hallissamme Liedon Asemalla, Tampereen Valtatien kupeessa, kts. sivu "Koirakeskus". Kyseessä on perusryhmä, kurssihinta 48e. Kurssi kestää 8 viikkoa (mahdollisten peruutusten sattuessa vastaavasti pidempään).

- - - - -

16.2.08 Kolmen viikon tauon jälkeen oli tosi kiva päästä taas tokoilemaan Jajan kanssa. Intoa ei myöskään Jajalta puuttunut. Saatiinkin tällä kertaa yksityiopetusta koska ketään muita kurssilaisia ei paikalle saapunutkaan. Aloiteltiin istuskelemalla ja juttelemalla meidän ”heikoista lenkeistä” tällä hetkellä avo-liikkeiden osalta. Tämän aikaa Jaja käytti makoilemassa tuolin vieressä rentona ja väsähtäneenä (mikä oli täysin harhaa).. Kotiläksyksi oltiinkin saatu tehdä harjoitussuunnitelma. Eli mitkä liikkeet tarvitsevat eniten harjoitusta ja mitkä sitten vähemmän. Meillä selvästi keskeneräisempiä ovat paikallamakuu 3 min piilossa olemalla sekä luoksetuloa pysäytyksellä. Myöskin noutoa pitäisi treenata oikealla heittomatkalla. Tästä sitten muodostui meidän tämän kertaiset liikkeet. 

Paikallamakuu: Jaja maahan, jatkoin kävelyä ensin Jajan eteen. Seisoin siinä hetken ja sitten piiloon. Nurkan takaa välillä kurkin (jonka Jaja kyllä näkikin). Pysyi rauhallisesti koko kolmisen minuuttia. Vaikka ovikin välillä kävi ja sieltä joku tuli halliin. Johannankin mukaan mitään vaikeuksia ei Jajalla tässä näyttänyt olevan. Otettiin toinen satsi vähän eri paikassa. Piilouduin itse A-esteen taakse. Jätin Jajan vähän liian lähelle, jolloin tyttönen nousikin ja meinasi lähteä katsomaan mihin hävisin. Palasin laittamaan takaisin maahan ja aloitettiin alusta. Tällä kertaa pysyi jälleen koko ajan. Muutaman kerran kurkkasin, jotta näin korvien asennosta onko kaikki OK. Johannakin meinasi, että tuo yksi lähteminen todennäköisesti johtui siitä ettei Jaja ensin tajunnut mistä liikkeestä tässä oli kyse. Mutta tajusihan se sitten taas ja sujui ihmeenkin hyvin. En näin pitkää harjoitusta ole vielä koskaan ennen ottanutkaan.. 

Luoksetulo pysäytyksellä: Käskynä luoksetulossa käytän ”tänne”. Nyt aletaan harjoittelemaan ”tule”-käskyllä stop-käskyyn asti. Ja loppu tuleminen sitten ”tänne”-käskyllä. Eli tällä kertaa harjoiteltiin ”tule”-käskyä ihan erikseen. Kuljin kentällä Jajan ollessa ”vapaana” jotta saisin kutsua ”tule” ja palkkaus.. Näitä tehtiin jonkun aikaa. Tosin vaikeutena oli se, että Jaja ei oikeestaan irtaantunut musta vaan seuraili tarkkana koko ajan. Sain kuitenkin palkattua. Sitten yhdistettiin tähän ”stop”-käsy. Eli kesken tulemisen ”stop” myös käsimerkillä auttaen ja pysähdyksestä nakin heitto pään yli.. Näin jatketiin jonkun aikaakin. Välillä tule-käskystä luoksetuleminen ilman pysähdystä ja palkkaus. Tähän tyyliin jatketaan jonkun aikaa ja vasta sitten otetaan koko liikkeenä. Ihan hyvä ettei olla kauheesti tätä liikettä kokonaisena vielä edes harjoiteltu. Tästä on hyvä lähteä kunnolla liikenteeseen. 

Nouto: Ihan ekasta kapulan heitosta lähti jälleen ennen käskyä. Ei palkkaa. Sitten sanoin ”odota” ja heitin kapulan. Katsoi tarkasti kunnes kapula pysähtyi. Sitten otti kontaktin minuun ja käsky ”hae”. Täysillä lähti hakemaan ja palautti sivulleni. Tosin jää pikkuisen kauas jalastani ja myös vinoon. Tähän tarvitaan lisäkäskyä. Hyvin kuitenkin pitää kapulaa sen aikaa, että on suurin piirtein edes oikeassa kohdassa. Ekaa kertaa heitin myös KAUAS ja hyvin odotti käskyä. Jonkun palautuksen toi väärästä kohtaa kantaen jolloin se putosikin ennen kuin sain siitä kiinni. Tästä ei tietysti palkkaa herunut. Otettiin myös ihan lyhyt heitto mutta pitkä luovutus pitäminen. Onnistui. Tästäkin on hyvä jatkaa. Ihan kohtalaisesti sujuu.. 

9.2.08 Henna, Ruut ja Nelli yökylässä. Ei tokoilua.

2.2.08 Mimi & Kissi viikonloppu hoidossa. Ei tokoilua.

26.1.08 Päivällä koiranäyttelyssä mutta kyllä me silti treeneihinkin lähdettiin. Paikalla vain kolme koiruutta, meidän lisäksi doobermanni ja pikkupinseri. Johanna oli vähän myöhässä (näyttelyn takia)  ja aloiteltiin itseksemme mitä mieleen tuli. Minä otin Jajan kanssa pikkuisen seuraamista. Sitä ei olla pitkiin aikoihin tehty (kuten ei mitään muutakaan tokoon liittyvää). Pikkuisen jälleen edisti, jolloin otinkin askeleen taakse ja lähdettiin uudestaan liikkeelle. Aikamma itseksemme treenailtua saapui Johanna paikalle ja ilmoitti tällä kertaa aiheena olevan "seuraamisen" ja käski jokaisen itsekseen sitä aloitella. No me oltiin sitten jo yksi satsi otettu ja otettiin vielä lisää... Tämä on juuri se tylsin liike missä hinkaamalla saadaan enempi haittaa kuin hyötyä aikaiseksi - mun mielestäni.. Mutta yritettiin kuitenkin.. Maassaoloa ei otettu ollenkaan vaan koko tunti seuraamista ja koska koiriakin oli näin vähän niin vähän turhan pitkäksihän se meni.. Sitten otettiin koirakko kerrallaan ja muut siirtyivät penkeille odottelemaan. 

Olimme sitten Jajan kanssa viimeisiä. Johanna toimi liikkeenohjaajana käskyttäen käännökset, pysähdykse, vauhdin nopeudet .. Taisi se jotensakkin sujua koska koko suorituksen jälkeen piti oikein miettiä missä me tarvittaisiin eniten apua..  Ja päädyttiin sitten tehostamaan täyskäännöksiä oikeaan ja vasempaan palkaten eri käännöksen vaiheissa. Tätä sitten hinkattiin jonkin verran. Selvästi Jaja alkoi hyytymään ( ja mä kanssa). Jaja on myös suht häiriöherkkä eli (kas kummaa) seinää tai yleisöä päin kävellessä selvästi hidastaa. Pitänee näitäkin harjoitella erikseen lisää..

19.1.08 Päivä oli ollut tosi rankka (hautajaiset) ja mietin jo, että jaksanko laninkaan lähteä tokoon. Väsytti ja päätä särki ja muutenkin ihan räjähtänyt olo. Mutta mentiin silti. Jos treenit eivät suju tiedän ainakin syyn – eikä se ole Jajassa.. 

Paikalla jälleen viisi koirakkoa. Dallu oli vaihtunut pikkupinseriin.. Hallissa oli häkissä myös kaksi muutakin pinseriä, jotka pitivätkin aikamoista ääntä koko tunnin ajan – huh. Aloiteltiin jälleen paikallamakuulla. Tällä kertaa harjoittelin vähän piilossa olemista. Siksi pyysinkin päästä Jajan kanssa ihan reunimmaisiksi, jottei mitään saalistustilanteita pääsisi syntymään vaikka jaja päättäisikin lähteä perääni. Tehtiin kolme sarjaa. Ensin vain käväisin hallin reunamilla. Sitten pieniksi hetkiksi myös täysin piiloon. Hyvin pysyi. Välillä vapautettiin koirat ja otettiin uusi satsi. Kerran Jaja laski päänsä tassujen varaan. Tässä kohdin mietin, että miten saan sen nousemaan? En viitsi huutaa, komentaa, alkaa heilumaan ym. Kävelin sitten vaan takaisin Jajan sivulle, jolloin pää nousikin, sitten mitään sanomatta ja palkkaamatta jatkoi kävelyä Jajan eteen. Pää nousikin ja pysyi ylhäällä koko loppuajan. Hyvä. Oma hankaluus oli jälleen makupalojen tosi vaikea saatavuus. Mukana oli juuston sekä kinkun palasia pussissa. Ja niitä ei ihan helposti sitten taskusta kaivettukkaan... Seuraavaksi pitää olla semmoista herkkua, että sen nopsasti saa esillekkin. Nyt meni tähän näpertelyyn ihan liikaa aikaa.. Olin myös jonkin aikaa selkä Jajaan päin, jolloin näin ikkunasta heijastuskuvan – hyvin pysyi. Tästä on taas hyvä jatkaa pikkuhiljaa pitempiä aikoja piiloutuneena. Nyt en varmaan ollut kuin puolisen minuuttia kerrallaan. Tässä me ei hosuta.

Sitten siirryttiin istuskelemaan tuoleille ja katsomaan muiden suorituksia sekä odottamaan omaa hyppy-vuoroamme. Johanna kyselikin, että ollaanko jo avo-hyppyä treenailtu? Aloiteltu ollaan mutta viime kerrasta on parisen viikkoa. Silloin se eka kerta sujui mallikkaasti ja toiset menivät sitten niin ja näin Jajan ehdottaessa erillaisia versioita. Johtuen siitä etten palkannut tai vahvistanut eri liikesuorituksia. Aloiteltiin: Jaja sivulle, käsky ”hyppy” ja siitä lähti. Pysähtyi seisomaan esteen toiselle puolelle ja käsky ”is” istahti. Ja ”hyppy” jolloin teki paluuhypyn iloisesti sivulle perustasentoon tulemalla. Ihan ok suoritus. Tässä saatiin kyllä hyvä neuvo, että tuon istumis-käskyn voisi antaa nopeammin, jottei Jaja ehdi seisomaan ennen.. Olen siis opettanut vähän vaikeamman kautta koska istukäskyn voi tosiaan antaa jo samantien eikä odotella tässä kohdin jolloin koira voisi ennakoidakkin tuon istumisen. Hyvä, tämä kyllä vähän helpottaa tätä liikettä! Tämä tuntuu olevan kohtuullisesti hallussa koska en tarvita enää mitään eleitä ja istuminenkin hypyn jälkeen sujuu ilman kaukokäsky- käsimerkkien apua. Pilkottiin muilla kerroilla liike, jolloin palkkasin eri tilanteissa. Toisinaan pelkästä hypystä, välillä istumisesta jne.. Hyvin sujuivat. Jaja teki sen mitä pyydettiinkin.. Johanna vielä lopuksi sanoi, ettei teillä ainakaan perusasennon kanssa ole ongelmia. Jaja tulee niin iloisesti sivulleni tapittamaan.  

Treenit sujuivat sitten kuitenkin ihan hyvin ja olin tosi iloinen että jaksoin lähteä. Kiitos jälleen tästä kuuluu ihanalle Jaja-palleroiselle..

12.1.08 Ryhmässä on rotweiler, australianpaimenkoira, doobermanni, dallu sekä mitteli. Ihan hyvän kokoinen porukka. Onkin tosi kiva olla taas koulutettavana. Ei tarvitse miettiä/suunnitella treeniä itse vaan mennä paikalle ja tehdä ohjeiden mukaan. Mukavalta tuntuu.  

Ilman suurempia alkutohinoita aloiteltiin paikallamakuulla. Koirat riviin, me oltiin ihan keskimmäisinä. Tällä kertaa Johanna sanoi, että jokainen itse päättää ajan sekä palkkauksen koirakkokohtaisesti. Myös sen tarvitseeko koira varmistusta vai pidetäänkö vapaana. Tarkoitus on ettei epäonnistumisia tule.( Eikä siis mitään 20 % epäonnistumia kuten viimeksi... Nyt oli sama linja tässä liikkeessä mitä itselläkin – hyvä !) Jaja pysyi ihan hyvin. Kävin välillä palkkaamassa. Aikaa en ottanut. Jossain vaiheessa laski päänsä etukäpälien varaan. Johanna huomautti että siitä voi pisteitä mennä.. Seuraavalla palkkauksella pää pysyi taas pystyssä. Kaiken kaikkiaan tämä harjoitus kesti jonkun aikaakin... Eli reippaasti yli kolme minuuttia. Hallissa ei näyttänyt olevan paikkaa johon pääsisi hyvin piiloon koiran eteen, vaan ilmeisesti pitänee jonnekkin sivulle sitten mennä. Tätä alan harjoittelemaan seuraavalla kerralla. Ensin vaan käymällä jossain sivussa – vaikka sitten olisinkin vielä näkyvissä. Pitänee vaan jotenkin koittaa varmistaa etteivät myöskään muut koirat sitten lähde Jajaa jahtaamaan jos se sitten kuitenkin päättää perääni lähteä. Ettei mitään saalisleikkejä näistä harjoituksista kehkeytyisi. Siinä sitä sitten oltaisiinkin täysin pöheikössä... 

Sitten siirryttiin koirien kanssa hallin reunalle koirinemme istuskelemaan ja kuuntelemaan ohjeistusta seuraavaan liikkeeseen eli liikkeestä maahan. Olimme vuorossa toiseksi viimeisinä ja tämän odottelun Jaja makoili rauhallisesti sylissäni. Joten mikäs siinä katsellessa muiden suorituksia. Omalla vuorolla Jaja sitten taas terästäytyi. Eipä olla tosiaan vähään aikaa treenailtu, joten mahtoiko johtua innokkuudesta Jajan edistäminen seuraamisessa. Joku aika sitten ongelmana oli jätättäminen ja siksi olen antanut oikeasta kädestä makupalat. Kontakti kyllä aika hyvin pysyi mutta seuraamispaikka oli väärä.. . Nyt piti jälleen vaihtaa makupalat vasempaan taskuun. Aikamoista hienosäätöä tämäkin. Teki kyllä heti käskystä liikkeen. Palatessani kävelin Jajan taakse, jolloin pikkuisen kääntyi. Ei varsinaisesti siirtynyt mutta kuitenkin... Seuraavaksi jätin makupalan Jajan eteen. Eihän me olla moista koskaan tehty ja ensin Jaja nousi heti tarkoituksena herkku hakea. Otin sen tietysti ylös ennen kuin ehti sitä napata. Otettiin liike uudestaan ja nyt sanoin samalla vielä ”maa” kun jätin makupalan. Nyt pysyikin hyvin koko harjotuksen ajan ja vasta Jajan sivulle palattuani annoin vapautuksen makupalalle. Tehtiin myös suoraan seuraaminen ilman maa-käskyä. Tätä onkin hyvä näinkin välillä tehdä, jottei alkaisi ennakoimaan. Tässä palkkaus tuli oikeasta seuraamiskohdasta. Jälleen otettiin käyttöön ”namu” joka annetaan naksun sijaan oikeasta palkkauskohdasta. Kyllä se siitä..