TKK (Turun käyttökoirakerho) järjesti koulutuspäivän, joka käsitteli palveluskoirakokeiden tottelevaisuusosiota. Kouluttajana oli Mia Skogster, joka on kokenut palveluskoiraharrastaja, mm. SM-pronssia haussa v.1999. Nykyisellä koirallaan Mia harrastaa suojelua.
Mia kasvattaa malinoiseja kennelnimellä Mecberger.
Mian käyttämä, suojelun maailmanmestarin Knut Fuchsin oppeihin perustuva, tottelevaisuuden alkukoulutusmetodi tarjoaa varmasti kokeneillekin harrastajille jotain uutta.
"Lähdin kentälle siskoni kanssa. Mukaan oli pakattu evästä koska koulutus kestäisi koko päivän (klo 10-17.00). Harmiksemme keli oli myös sateinen. Piksu ei ollut mukana vaan olimme kuuntelu/katseluoppilaina. Harjoituskoiria oli yhteensä 10, jotka olivat eri vaiheissa koulutuksellisesti. Koirien iät vähtelivat 10 kk - 4 vuoteen.
Aluksi Mia kertoi omasta koulutustavastaan, joka lähtee heti pennun tultua taloon. Pennun koulutus 8-12 kk: Ensin pentuun luodaan hyvä suhde ja opetuksessa käytetään pelkästään makupaloja. Opetushetket ovat hyvin lyhyitä ja niitä on useita päivässä. Näin voidaan aloitella seuraamista, istumista, maahan menoa, seisomista, luoksetuloa sekä sivulle tuloa. Nuori koira 12 kk - 18/24 kk: Vuoden iän paikkeilla aletaan nuorta koiraa palkitsemaan makupalojen sijasta vetoleikeillä tai pallolla. Tässä vaiheessa koiran tulisi jo leikkiä ohjaajan kanssa halukkaasti ja osata leikin pelisäännöt. Aikuisen koiran koulutus 18/24 kk: Käsiteltiin vain seuraamisliikkeen hiomista mahdollisimman täydelliseksi liikkeen tärkeyden vuoksi. Koko tottelevaisuusosion vaikein asia on saada koira suorittamaan seuraamisliike niin intensiivisesti, ettei se menetä katsekontaktia ohjaajasta vaikeidenkaan häiriöiden alaisena. "Mitä tehdä kun koira menettää kontaktin": 1. Käännös oikealle n. 90-astetta. 2. Pakote hihnasta. 3. Vapautus välittömästi ensin suullisesti "Hyvä" ja murto-osa sekunti tämän jälkeen kaivamalla palkka taskusta. 4. Leikkituokio koiran kanssa.
Itse olen huomannut, että aluksi käytin tosi paljon suullista kehua, jotta sain Piksun kontaktiin. Näin ei tulisi toimia. Kun itse on aktiivinen - koira on passiivinen ja päin vastoin. Eli reipas seuraaminen, ilman puhetta. Kun kontakti hyvä niin kehu - vapautus ja palkka. Liikkeen aikana ei puhetta vasta palkatessa ensin sanallisesti "hyvä", jota voi käyttää kuten naksutinta, jolloin koira tietää tehneensä oikein ja sitten makupala tai leikki. Mia oli sitä mieltä että virheellisesti luullaan että naksutin ei stressaa koiraa. Hänestä tässä ollaan väärässä. Naksuttimen avulla koira ajattelee ehkä liikaakin ja stressaantuu miettiessään oikeaa toimintatapaa. Temppuja voikin tällä keinoin opettaa mutta ei välttämättä tokoliikkeitä. Koirasta riippuen tietysti.
Mia neuvoi miten saadaan koira tuomaan noutokapulan nopeasti. Yleensähän koira voi lähteä tosi reippaasti kapulaa hakemaan mutta palautus voikin olla sitten hitaampi. Koiralle voidaan jättää kapula n. 1,5 metrin päähän. Itse kävellään kauemmas ja sitten käsky esim. "hae", jolloin koiran tulisi vain napata kapula ja tuoda se nopeasti. Jolloin saa palkan vain palauttamisesta eikä saalistusvietti kapulan hakemisessa pääse palkkaamaan koiraa. Palkaksi ei myöskään riitä rauhoittuminen kapula suussa vaan joko makupala tai lelu.
Hienosti Mia jaksoi keskittyä joka koirakkoon erikseen ja kaikki olivat varmasti tyytyväisiä saamiinsa neuvoihin. Päivä oli mielestäni ihan onnistunut. Huono kelikään ei tätä pilanut vaan loppuun asti jaksettiin hienosti.