Mittauspöytäkirja: Boitin testijuoksu – 5000 metriä

 

Petri Haavisto, 24.10.2016, v 1.2

 

Uusin versio tästä pöytäkirjasta on ladattavissa tästä linkistä.

 

Versiohistoria

V1.0 (25.1.2007): Ensimmäinen julkaistu versio. Väliaikapisteiden dokumentointi puuttuu vielä.

V1.1 (25.1.2007): Properties korjattu.

V1.2 (24.10.2016): Päivitys 2016. Ei muutoksia tuloksiin.

 

 

1.   Johdanto

Tämä dokumentti on mittauspöytäkirja Tampereen Linnainmaalla sijaitsevasta ”Boitin testijuoksusta”. Reitti on melko tasainen 2500 metriä pitkä suora, joka edestakaisin juostuna tuottaa tarkasti 5000 metriä pitkän testireitin.

Mittaus on tehty huolellisesti IAAF:n katujuoksuja varten tehtyjen mittaussääntöjen mukaan [1].

Tämän mittauspöytäkirjan keskeisimmät osat liitteineen ovat:

-       Reitin kuvaus ja reittikartat, jotka määrittelevät tarkasti mitatun matkan. Lisäapuna olen käyttänyt reitiltä otettuja digikuvia reitin ymmärtämisen helpottamiseksi.

-       Yleiskuvaus mittausjärjestelystä ja käytetystä menetelmästä.

-       Kalibrointimatkojen määrittely ja mittausdokumentit

-       Kalibroinnin ja mittaustulosten dokumentit loppulaskelmineen

-       Arvio mittauksen tarkkuudesta ja mahdollisista virhelähteistä

2.   Reitin yleiskuvaus

Reitin lähtöpiste on Vestonkadun pohjoispuolen jalkakäytävällä Lukinkadun risteyksen kohdalla. Reitti on suora ja kulkee länteen Vestonkadun ja Sammonvaltatien pohjoispuolta päättyen moottoritiesillan länsipuolen liittymän liikennevaloihin.

Reitistä on karkea karttakuvaus GPSiesissa.

3.   Reittikartta

Reitti on esitetty digikuvina Flickerissä, mikä auttaa ymmärtämään reitin tarkasti. Erityisesti Flickerin kuvakertomus näyttää tarkasti lähtö- ja maalipisteen.

Reitti on määrittelyn kannalta hyvin selväpiirteinen ja todella helppo mitata. Käytännössä ainoa lisämäärittelyä vaativa kohta on Leinolankadun ylitys, jossa reitti on määritelty käyttämään suojatietä, mutta sekin kohta on juoksijalle varsin luonnollinen.

4.   Yleiskuvaus mittauksesta

Mittauksen tavoitteena oli mitata Boitin testilenkki siten, että reitin korjaaminen (edestakaisena) tarkalleen 5000 metrin mittaiseksi olisi helppoa. Periaatteena mittauksessa oli niinkuin aina ennenkin, että mittaus tehdään kahdesti inhimillisten virheiden eliminoimiseksi. Ajatuksena oli mitata ensin etukäteen merkitty melko tarkasti 2500 metrin mittaan arvioitu suora ja korjata sen pituus jälkikäteen mittanauhalla oikean mittaiseksi alku- ja loppupisteiden paikkaa mahdollisesti muuttamalla.

Mitattava reitti kulkee kokonaan melko tasalaatuisella asfaltilla kävelytietä ja osittain jalkakäytäviä pitkin. Valitsemani kalibrointireitti oli vastaavanlaisella asfaltilla osana juoksureittiä, eli sopi tarkoitukseen erinomaisesti.

Tein mittauksen varhain keskiviikkoaamuna ennen kuin jalankulkijoita ja pyöräilijöitä vielä oli juurikaan liikkeellä.

Kalibrointiajot ennen mittausta onnistuivat keskinkertaisesti.

Aloitin mittauksen reitin arvioidusta lähtöpisteestä suoran itäpäästä. Merkitsin liidulla asfalttiin lähtöviivan tarkalleen Lukinkadun länsipuolella olevan yhdistetyn kävely- ja pyörätien merkin kohdalle. Ajoin mittauksen yhtäjaksoisesti reitin länsipäähän piirtämälleni maaliviivalle saakka. Maaliviiva oli tarkalleen moottoritien länsipuolisen liittymän ja Sammonvaltatien risteyksessä ajoväylän liikennevalopylvään kohdalla ennen kuin reitti ylittää ko. liittymän.

Mittasin heti perään reitin uudelleen kulkien nyt maaliviivalta lähtöviivalle. Mittaukset onnistuivat ilman havaittavia virheitä ja kahden mittauksen eroksi tuli vain yksi mittarin sykäys.

Ajoin vielä kolmannenkin kerran reitin yhteen suuntaan siten, että merkitsin 500 metrin välein väliaikapisteitä (500, 1000, 1500 ja 2000 metriä). Laskin näihin välimatkoihin tarvittavat sykäyslukemat työkerrointa käyttäen ja tein merkinnät liidulla asfalttiin aina lukeman täyttyessä.

Loppukalibrointi onnistui myös keskinkertaisesti ja ero alkukalibrointiin oli hyvin pieni (0,015%). Olosuhteet olivat siis muuttumattomat. Lopullisen matkan laskemisessa käytin sääntöjen mukaisesti alku- ja loppukalibroinnin keskiarvoa.

5.   Dokumentaatio mittatuloksista

5.1   Kalibrointireitit

Kalibroinnin tein 482,01 metriä pitkällä reitillä, jonka tarkat tiedot löytyvät oheisesta dokumentista: http://www.kotikone.fi/pjh/running/course_measurement/calibration/linnainmaa_asfaltti.xls

5.2   Kalibroinnin ja mittauksen tulokset

Oheinen dokumentti sisältää kalibrointien ja reitin mittauksen tulokset ja laskelmat kaikkine yksityiskohtineen: http://www.kotikone.fi/pjh/running/course_measurement/boitin_testijuoksu/boitin_testijuoksu.xls.

Mittauksen tulos ennen korjausta oli 2486,02 metriä.

6.   Korjattu matka

Mitattu reitti on 13,98 metriä vajaa 2500 metrin mitasta. Päätin tehdä korjauksen reitin alkupäähän ja pitää kääntöpisteen paikan ennallaan liikennevalopylvään kohdalla. Mittasin teräsmitalla 13,98 metrin etäisyyden mittauksen aloitusviivalta itään. Korjattu lähtöpiste osui Lukinkadun ajoväylälle 30 cm:n etäisyydelle kadun itäpuolen rotvallin reunuksesta. Käytännössä toimiva ratkaisu on määritellä lähtöviivaksi tuo Lukinkadun itäpuolen rotvallin reunus, jolloin mittauksen mukaan matka on 30 cm ylipitkä yhteen suuntaan.

Huom! Vuonna 2016 Lukinkatu on muutettu kävelytieksi ja rotvallia maamerkkinä ei enää ole. Lähtöpisteen määrittely 13.98 metriä liikennemerkistä laskien on kuitenkin edelleen voimassa.

Tarkka reittimäärittely on kuvattuna oheisessa reittikartassa.

7.   Väliaikapisteet

Mittasin erillisellä mittauskerralla 500, 1000, 1500 ja 2000 metrin väliaikapisteet reitille. Merkitsin ne mitatessa liidulla asfalttiin. Jälkikalibroinnin perusteella mitattuihin pisteisiin tulee lisätä 4 cm etäisyyttä lähtöpisteeseen. Toisaalta alkupisteen siirto 13,98 metriä itään pitää huomioida myös väliaikapisteissä. Kutakin väliaikapistettä pitää siis siirtää 13,94 metriä lähtöpisteen suuntaan.

En ole pystynyt tätä väliaikapisteiden korjausta vielä tekemään, koska lumi ja jää peittivät merkinnät jo samana päivänä.

8.   Arvio mittauksen tarkkuudesta ja virhelähteistä

Tämä kappale sisältää maalaisjärkistä puolitieteellistä spekulointia mittaukseen sisältyvistä virhemahdollisuuksista. Mittaus onnistui hyvin ja sen voi lähtökohtaisesti olettaa olevan hyvin tarkka.

Kalibrointimatkan mittaus on erittäin tarkka ja sillä ei ole vaikutusta kokonaisuuteen. Virhemarginaali on luokkaa 0,001%, eli vain joitakin senttejä satunnaiseen suuntaan koko matkalle.

Kahdessa eri kalibroinnissa (ennen ja jälkeen mittauksen) ajettiin kussakin kalibrointirata neljä kertaa läpi ja pienimmän ja suurimman Jones/Oerth-counterin sykäysmäärän ero neljän ajon ryppäissä oli 4 ja 4. Kalibroinnin maksimivirheen voi näistä luvuista arvioida olevan enintään 0,03%, joka koko 2500 metrin reitillä on siis enintään 75 cm satunnaiseen suuntaan.

Reitin pinta on melko tasalaatuista koko matkan. Pinnan vaihteluilla tuskin on juurikaan vaikutusta mittaukseen.

Yksi virhemahdollisuus tulee olosuhteiden muutoksista mittauksen aikana. Kalibrointikerroin muuttui lämpötilan ja muiden ympäristötekijöiden vaikutuksesta mittauksen aikana 0,015% matkaa lyhentävään suuntaan. Tämä on hyvin pieni muutos ja ensimmäisen ja toisen kalibroinnin erotus matkan mittauksessa olisi ollut vain noin 40cm kilometrillä. Koska mittauksessa käytetään kalibrointikertoimien keskiarvoa, niin virhe on vielä selvästi pienempi.

Oleellisin virhelähde luonnollisesti on reitin valinnan onnistuminen pyöräilyssä, eli kuinka tarkasti on pyöräilty lyhintä mahdollista reittiä (SPR, shortest possible route). Tässä tapauksessa reitti on varsin selväpiirteinen ja helppo pyöräillä. Molemmat pyöräilyt onnistuivat hyvin enkä huomannut ainoatakaan kohtaa, jossa olisin eksynyt reitiltä. Suoralla reitillä pyöräily on erittäin tarkka. Eroa kahdella mittauksella tuli ainoastaan yksi mittarin sykäys, eli noin 7 cm.

Mittauksessa on käytetty sääntöjen mukaisesti 0,1%:n korjauskerrointa, jolla varmistetaan matkan täysi mitta. Voidaankin pitää varmana, että tällä matkalla ei alimittaisuuden vaaraa ole. Luultavasti matkan todellinen tarkka pituus on jossain 5001-5004 metriä välillä.

9.   Viitteet

[1]                         IAAF, The Measurement of Road Race Courses, second edition 2004; http://www.aims-association.org/measurement/MeasurementOfRoadRaceCourses.pdf