Mittauspöytäkirja: Boitin
testijuoksu – 5000 metriä
Petri Haavisto, 25.11.2007, v 1.0
Versiohistoria
V1.0
(25.1.2007): Ensimmäinen julkaistu versio. Väliaikapisteiden dokumentointi
puuttuu vielä.
Tämä dokumentti on
mittauspöytäkirja Tampereen Linnainmaalla sijaitsevasta ”Boitin
testijuoksusta”. Reitti on melko tasainen 2500 metriä pitkä suora, joka
edestakaisin juostuna tuottaa tarkasti 5000 metriä pitkän testireitin.
Mittaus on tehty
huolellisesti IAAF:n katujuoksuja varten tehtyjen mittaussääntöjen mukaan [1].
Tämän
mittauspöytäkirjan keskeisimmät osat liitteineen ovat:
-
Reitin
kuvaus ja reittikartat, jotka määrittelevät tarkasti mitatun matkan. Lisäapuna
olen käyttänyt reitiltä otettuja digikuvia reitin ymmärtämisen helpottamiseksi.
-
Yleiskuvaus
mittausjärjestelystä ja käytetystä menetelmästä.
-
Kalibrointimatkojen
määrittely ja mittausdokumentit
-
Kalibroinnin
ja mittaustulosten dokumentit loppulaskelmineen
-
Arvio
mittauksen tarkkuudesta ja mahdollisista virhelähteistä
Reitin lähtöpiste
on Vestonkadun pohjoispuolen jalkakäytävällä Lukinkadun risteyksen kohdalla.
Reitti on suora ja kulkee länteen Vestonkadun ja Sammonvaltatien pohjoispuolta päättyen
moottoritiesillan länsipuolen liittymän liikennevaloihin.
Reitistä on
karkea karttakuvaus MapMyRun.com:ssa.
Reitti on esitetty
digikuvina Flickerissä,
mikä auttaa ymmärtämään reitin tarkasti. Erityisesti Flickerin kuvakertomus
näyttää tarkasti lähtö- ja maalipisteen.
Reitti on
määrittelyn kannalta hyvin selväpiirteinen ja todella helppo mitata. Käytännössä
ainoa lisämäärittelyä vaativa kohta on Leinolankadun ylitys, jossa reitti on
määritelty käyttämään suojatietä, mutta sekin kohta on juoksijalle varsin
luonnollinen.
Mittauksen
tavoitteena oli mitata Boitin testilenkki siten, että reitin korjaaminen
(edestakaisena) tarkalleen 5000 metrin mittaiseksi olisi helppoa. Periaatteena
mittauksessa oli niinkuin aina ennenkin, että mittaus tehdään kahdesti
inhimillisten virheiden eliminoimiseksi. Ajatuksena oli mitata ensin etukäteen
merkitty melko tarkasti 2500 metrin mittaan arvioitu suora ja korjata sen
pituus jälkikäteen mittanauhalla oikean mittaiseksi alku- ja loppupisteiden
paikkaa mahdollisesti muuttamalla.
Mitattava reitti
kulkee kokonaan melko tasalaatuisella asfaltilla kävelytietä ja osittain
jalkakäytäviä pitkin. Valitsemani kalibrointireitti oli vastaavanlaisella
asfaltilla osana juoksureittiä, eli sopi tarkoitukseen erinomaisesti.
Tein mittauksen
varhain keskiviikkoaamuna ennen kuin jalankulkijoita ja pyöräilijöitä vielä oli
juurikaan liikkeellä.
Kalibrointiajot
ennen mittausta onnistuivat keskinkertaisesti.
Aloitin
mittauksen reitin arvioidusta lähtöpisteestä suoran itäpäästä. Merkitsin
liidulla asfalttiin lähtöviivan tarkalleen Lukinkadun länsipuolella olevan
yhdistetyn kävely- ja pyörätien merkin kohdalle. Ajoin mittauksen
yhtäjaksoisesti reitin länsipäähän piirtämälleni maaliviivalle saakka.
Maaliviiva oli tarkalleen moottoritien länsipuolisen liittymän ja
Sammonvaltatien risteyksessä ajoväylän liikennevalopylvään kohdalla ennen kuin
reitti ylittää ko. liittymän.
Mittasin heti
perään reitin uudelleen kulkien nyt maaliviivalta lähtöviivalle. Mittaukset
onnistuivat ilman havaittavia virheitä ja kahden mittauksen eroksi tuli vain
yksi mittarin sykäys.
Ajoin vielä
kolmannenkin kerran reitin yhteen suuntaan siten, että merkitsin 500 metrin
välein väliaikapisteitä (500, 1000, 1500 ja 2000 metriä). Laskin näihin
välimatkoihin tarvittavat sykäyslukemat työkerrointa käyttäen ja tein merkinnät
liidulla asfalttiin aina lukeman täyttyessä.
Loppukalibrointi
onnistui myös keskinkertaisesti ja ero alkukalibrointiin oli hyvin pieni (0,015%).
Olosuhteet olivat siis muuttumattomat. Lopullisen matkan laskemisessa käytin
sääntöjen mukaisesti alku- ja loppukalibroinnin keskiarvoa.
Kalibroinnin
tein 482,01 metriä pitkällä reitillä, jonka tarkat tiedot löytyvät oheisesta
dokumentista: http://www.kotikone.fi/pjh/running/course_measurement/calibration/linnainmaa_asfaltti.xls
Oheinen
dokumentti sisältää kalibrointien ja reitin mittauksen tulokset ja laskelmat
kaikkine yksityiskohtineen: http://www.kotikone.fi/pjh/running/course_measurement/boitin_testijuoksu/boitin_testijuoksu.xls.
Mittauksen tulos
ennen korjausta oli 2486,02 metriä.
Mitattu reitti
on 13,98 metriä vajaa 2500 metrin mitasta. Päätin tehdä korjauksen reitin alkupäähän
ja pitää kääntöpisteen paikan ennallaan liikennevalopylvään kohdalla. Mittasin
teräsmitalla 13,98 metrin etäisyyden mittauksen aloitusviivalta itään. Korjattu
lähtöpiste osui Lukinkadun ajoväylälle 30 cm:n etäisyydelle kadun itäpuolen
rotvallin reunuksesta. Käytännössä toimiva ratkaisu on määritellä lähtöviivaksi
tuo Lukinkadun itäpuolen rotvallin reunus, jolloin mittauksen mukaan matka on
30 cm ylipitkä yhteen suuntaan.
Tarkka
reittimäärittely on kuvattuna oheisessa
reittikartassa.
Mittasin
erillisellä mittauskerralla 500, 1000, 1500 ja 2000 metrin väliaikapisteet
reitille. Merkitsin ne mitatessa liidulla asfalttiin. Jälkikalibroinnin
perusteella mitattuihin pisteisiin tulee lisätä 4 cm etäisyyttä
lähtöpisteeseen. Toisaalta alkupisteen siirto 13,98 metriä itään pitää
huomioida myös väliaikapisteissä. Kutakin väliaikapistettä pitää siis siirtää
13,94 metriä lähtöpisteen suuntaan.
En ole pystynyt
tätä väliaikapisteiden korjausta vielä tekemään, koska lumi ja jää peittivät
merkinnät jo samana päivänä.
Tämä kappale
sisältää maalaisjärkistä puolitieteellistä spekulointia mittaukseen
sisältyvistä virhemahdollisuuksista. Mittaus onnistui hyvin ja sen voi
lähtökohtaisesti olettaa olevan hyvin tarkka.
Kalibrointimatkan
mittaus on erittäin tarkka ja sillä ei ole vaikutusta kokonaisuuteen.
Virhemarginaali on luokkaa 0,001%, eli vain joitakin senttejä satunnaiseen
suuntaan koko matkalle.
Kahdessa eri
kalibroinnissa (ennen ja jälkeen mittauksen) ajettiin kussakin kalibrointirata
neljä kertaa läpi ja pienimmän ja suurimman Jones/Oerth-counterin sykäysmäärän
ero neljän ajon ryppäissä oli 4 ja 4. Kalibroinnin maksimivirheen voi näistä
luvuista arvioida olevan enintään 0,03%, joka koko 2500 metrin reitillä on siis
enintään 75 cm satunnaiseen suuntaan.
Reitin pinta on
melko tasalaatuista koko matkan. Pinnan vaihteluilla tuskin on juurikaan
vaikutusta mittaukseen.
Yksi virhemahdollisuus
tulee olosuhteiden muutoksista mittauksen aikana. Kalibrointikerroin muuttui
lämpötilan ja muiden ympäristötekijöiden vaikutuksesta mittauksen aikana 0,015%
matkaa lyhentävään suuntaan. Tämä on hyvin pieni muutos ja ensimmäisen ja
toisen kalibroinnin erotus matkan mittauksessa olisi ollut vain noin 40cm
kilometrillä. Koska mittauksessa käytetään kalibrointikertoimien keskiarvoa,
niin virhe on vielä selvästi pienempi.
Oleellisin
virhelähde luonnollisesti on reitin valinnan onnistuminen pyöräilyssä, eli
kuinka tarkasti on pyöräilty lyhintä mahdollista reittiä (SPR, shortest possible route). Tässä tapauksessa reitti on varsin
selväpiirteinen ja helppo pyöräillä. Molemmat pyöräilyt onnistuivat hyvin enkä
huomannut ainoatakaan kohtaa, jossa olisin eksynyt reitiltä. Suoralla reitillä
pyöräily on erittäin tarkka. Eroa kahdella mittauksella tuli ainoastaan yksi
mittarin sykäys, eli noin 7 cm.
Mittauksessa on
käytetty sääntöjen mukaisesti 0,1%:n korjauskerrointa, jolla varmistetaan
matkan täysi mitta. Voidaankin pitää varmana, että tällä matkalla ei
alimittaisuuden vaaraa ole. Luultavasti matkan todellinen tarkka pituus on
jossain 5001-5004 metriä välillä.
[1] IAAF, The Measurement of
Road Race Courses, second edition 2004; http://www.aims-association.org/measurement/MeasurementOfRoadRaceCourses.pdf