Vartiokylän kaatopaikka

Käyttäjä: Helsingin kaupungin puhtaanapitolaitos
Käytössä: 1954-1962
Täytön tyyppi: Talousjäte, teollisuusjäte ja ongelmajäte. Ei valvontaa
Tavattuja vaarallisia aineita: PCB, PAH- ja VOC-yhdisteet, syanidi, raskasmetallit
Alueen nykyinen käyttö: Rakennukset on purettu ja tilalle on toteutettu puisto, näkymä Google Streetviewssä
Muut nimet: "Alakiventien alue", "Myllypuron kaatopaikka"
Vartiokylän kaatopaikan sijainti

Yleistä:
Tämä kaatopaikka oli julkisuudessa runsaasti 2000-luvun alkupuolella ja oli ainoa asuinkäytössä ollut ongelmakaatopaikka. Lakkautuksen jälkeen kaatopaikka oli pitkään unholassa, koska se ei ole maastossa näkyvä kuten Iso-Huopalahti tai Vuosaari. Kaatopaikka aiheutti Helsingin tunnetuimman ympäristöonnettomuuden kun 13.11.1998 viemäritöiden yhteydessä kaivettiin esille ainesta, joka vaati tutkimusta. Suosittelen AKT8-sivuihin tutustumista. Löytyvät linkkisivulta.

Historia:
Kaatopaikka perustettiin aikanaan asukkaiden valitettua Herttoniemen kaatopaikan hajusta silloin asumattomaan paikkaan nykyisen Itäkeskuksen pohjoispuolelle entiseen hiekkamonttuuun. Monttu vuorattiin perimätiedon mukaan savella. Kaatopaikka aiheutti ympäristöongelmia jo täyttöaikanaan kun öljyiset jätteet tulivat harjusta läpi ja valuivat ojiin jota kautta ne pääsivät mereen Marjaniemen uimarannalle. Lisäksi metsä kärsi vaurioita. Kaatopaikkaa ongelmajätteellä täyttivät lähinnä kaasulaitos ja margariinitehdas.
70-luvulla alue todettiin rakentamiseen sopivaksi ja kaatopaikalle tehtiin kerrostaloja sekä päiväkoti. Rinteessä sijaisevaan puroon valuvat jätevedet ja maaperän painuminen olivat ainoita kaatopaikasta kertovia merkkejä ennen ympäristökatastrofin paljastumista. Ennen alueen loppukäsittelyä näkyvin merkki kaatopaikasta oli puron pohjalla oleva vaalea maalipigmentti. Vuoden 1998 löydösten jälkeen Helsingin kaupunki ilmoitti kesäkuussa 1999 alueen olevan asumiskäyttöön soveltumaton. Vuokratalojen asukkaille tarjottiin muualta asunto ja kaupunki osti omistusasunnot käypään hintaan Alakiventie 8:sta. Tästä seurasi pitkällinen kiista Alakiventie 8:n asukkaiden kanssa asuntojen käyvästä arvosta. Osassa asunnoista asuttiin 1.11.2003 asti. Myös alunperin säilytettäväksi aiottu Alakiventie 4 purettiin. Alueelle rakennettiin puisto, jonka keskelle tuli "kartio", johon loppusijoitettiin kaatopaikan reunoilta kunnostuksessa otettu jäte.

Kuvat:
Alakiventien taloja ennen purkua Alakiventien taloja ennen purkua Oja harjun alapuolella, väri tulee maalipigmentistä
Alakiventien taloja ennen purkua Alakiventien taloja ennen purkua Oja harjun alapuolella, väri tulee maalipigmentistä

Tiedot Alakiventie 8-sivustolta ja teoksesta Tanja Toivola: "Kaatopaikkojen ympäristövaikutuksia ja Helsingin entisten kaatopaikkojen nykytilanne" Helsinki 2001